Karhuseutu ry:ssä hankeneuvojana aloitti kesäkuun alussa Raisa Ranta, 32-vuotias teknisen journalismin ja tietotekniikan insinööri. Lisäksi Ranta on opiskellut Porin yliopistokeskuksessa tuotantotaloutta. Hän on työskennellyt muun muassa erilaisissa tiedotus-, koulutus- ja asiantuntijatehtävissä. Karhuseutua hän on päässyt kiertämään muun muassa työskennellessään nuorille suunnatussa EU-tiedotusprojektissa sekä toimittajan työssä.

Ranta asuu parhaillaan Porin Ahlaisissa. Lapsuutensa hän on viettänyt Meri-Porissa, Mäntyluodon kylässä.
– On hienoa päästä mukaan tekemään tärkeää työtä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Olemassa olevat kyläsuunnitelmat osoittavat, että Karhuseudulla ei uinuta edes talviunia, vaan kylissä ollaan aktiivisia ja pyritään kehittämään omaa elinympäristöä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Odotan innolla pääseväni mukaan tekemään ja päivittämään kyläsuunnitelmia, sanoo Ranta ja toivookin runsaasti yhteydenottoja alueen kylätoimijoilta.

Vapaa-aikanaan uusi hankeneuvoja harrastaa muun muassa pelastuskoiratoimintaa sekä eräretkeilyä ja on innokas kulttuuri-ihminen. Hän on aktiivinen luonnossa liikkuja ja toivoo löytävänsä Karhuseudun poluilta uusia lenkkimaastoja myös koirien kanssa retkeilemiseen.
– Karhuseudun polkuihin tutustuminen on yksi mieluisimmasta uusista työtehtävistä. Sen lisäksi lähden innolla tutustumaan aktiivisiin kyliin ja niiden toimintaan. Itsekin pienessä kylässä kasvaneena pidän lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan ja toimintaedellytysten järjestämistä erityisen tärkeänä. Myös kulttuuri monissa muodoissaan on maaseudulle tärkeä voimavara, jota kannattaa arvostaa ja vaalia, sanoo Ranta.

Raisan tavoittaa numerosta p. 044 522 5797 ja sähköpostilla osoitteesta raisa.ranta(a)karhuseutu.fi

Leader-toimintaryhmä Karhuseutu ry:lle valittiin uudeksi toiminnanjohtajaksi Salme Ahtiainen, FM, ympäristösuunnittelija (AMK).  Hakijoita oli yhteensä 13, joista Karhuseutu ry:n hallitus haastatteli kuusi. Uuden toiminnanjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi nykyisen toiminnanjohtajan, Timo Pukkilan, siirtyessä ELY-keskukseen maaseudun kehittamisen asiantuntijan tehtäviin.

Karhuseudun uusi toiminnanjohtaja on syntynyt ja varttunut Pyhärannan maaseudulla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1997 ja suoritti samanaikaisesti kaksi korkeakoulututkintoa, Turun Yliopistossa FM ja Ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijan tutkinnot. Kokemusta Ahtiaiselle on kertynyt useiden vuosien ajan EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttamisesta ja toimintaryhmätyöstä. Viime vuonna hän suoritti osa-aikaisena myös toiminnanjohtajan tehtäviä Karhuseudulla. Salme Ahtiainen aloittaa työt Karhuseudun toiminnanjohtajana 1. huhtikuuta.

Leader- toimintatapa on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tarttua maaseudun kehittämishaasteisiin ja saada pysyvää ja näkyvää tulosta aikaiseksi. Karhuseudun alueella on tällä ohjelmakaudella 2007-2013 toteutettu jo kolmen miljoonan euron  edestä erittäin hyviä hankkeita, joilla ollaan lisätty alueen asuinviihtyvyyttä ja luotu uusia työpaikkoja.

Marie-Charlotte Martiny ja Karhuseudun kv-koordinaattori Jaana Mälkki

Decazevillesta kotoisin oleva Marie-Charlotte Martiny työskentelee Karhuseudulla harjoittelijana kahden kuukauden ajan.

 Marie-Charlotte on opiskellut kaksi vuotta maataloutta ja maaseudun kehittämistä. Hän on aikaisemmin ollut harjoittelijana ranskalaisessa toimintaryhmässä, joten Leader-toimintatapa oli hänele entuudestaan jo tuttua.

-  Opiskelemme koulussa Leaderiä, ja olemme myös tehneet opintomatkan Brysseliin tutustumaan EU-rahoituksiin, Marie-Charlotte kertoo.

 Marie-Charlotten koulussa suositeltiin Suomea harjoittelumaana, koska Suomi on Leaderissä edelläkävijänä. Lisäksi Suomessa puhutaan hyvää ja ymmärrettävää englantia. Karhuseudun ranskankieliset sivut saivat Marie-Charloten innostumaan ja ottamaan yhteyttä kv-koordinaattori Jaana Mälkkiin. Ja lopputuloksen jo tiedättekin.

Suomalainen kakko maistuu Marie-Charlottelle

-     Ihmiset ovat ihania. Ruoka on erilaista ja siihen on ollut totuttelemista, kuten myös valoisiin öihin. Kala täällä on tosi hyvää, kuten myös kakko ja salmiakki. On ollut hienoa huomata, kuinka Pori elää viikonloppuisin. Olen kokeillut myös purjehdusta, jousiammuntaa ja vesijuoksua sekä ottanut osaa paikallisiin tapahtumiin, kuten Yyteri-Beach –tapahtumaan ja RMJ:een, kertoo Marie-Charlotte ajatuksiaan Suomesta ja Porista. 

Marie-Charlotte pääsi kokeilemaan myös purjehdusta M/S Eugenian kyydissä.

Marie-Charlotten työtehtävät ovat painottuneet yhteydenpitoon ranskalaisiin toimintaryhmiin sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen sekä kulttuurin välittämiseen puolin ja toisin. Yhteistyöteemoiksi on valikoitunut katuteatteri, hampun jalostaminen ja käyttömahdollisuudet, paikallisten tuotteiden jalostaminen, perinteisten soittimien ja musiikkityylien uudistaminen nykymusiikkiin, posliini sekä turismi joen ympärillä –matkailupakettien rakentaminen. Kahdelta eri ranskalaiselta toimintaryhmältä on tullut myös toiveita metsäelinkeinoon liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista.

Marie-Charlotten tekemän työn pohjalta on tarkoitus syksyllä tehdä tutustumismatka Ranskaan.

- Kaikkien Karhuseudun alueeseen kuuluvien kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneiden kannattaa siis ottaa yhteyttä minuun, kertoo Jaana Mälkki.

Noormarkkulainen Matti Rehula valittiin keväällä Karhuseutu ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Aikaisemmin Rehula on toiminut viisi vuotta hallituksen varajäsenenä, joten puheenjohtajan pesti jäänee vuoden pituiseksi, koska hallitusvuodet täyttyvät ja Rehula joutuu jäämään sivuun hallitustyöskentelystä.

-     Oli hienoa tulla valituksi. Tänä vuonna on tärkeää saada Karhuseutu ry:n toiminta organisoitua. Nykyinen toiminnanjohtaja tekee vuoden loppuun asti vain osa-aikaista päivää, joten olemme tehneet erityisratkaisuja siihen, kuinka hallintoasiat saadaan toimimaan hyvin, kertoo Rehula.

Rehula on 32-vuotias maaseutuyrittäjä ja järjestökonsulentti, joka työskentelee Maataloustuottajain Satakunnan Liitossa. Lisäksi Matti viljelee vaimonsa Marian kanssa kotitilaansa sekä pitää yllä oriasemaa. Matin perheeseen kuuluu Marian lisäksi myös kolme lasta: Kaisa, Iida ja Paavo.

Leader-toimintatapaa Rehula pitää hyvänä. Meillä on koko toimintalueella hyvin toimineita hankkeita, jotka ovat kehittäneet maaseudun vetovoimaisuutta, toteaa Rehula. Kaiken iloisimpia  saamme olla hankkeista, jotka rahoituksen jälkeen lähtevät elämään omaa elämäänsä ja tuovat työtä ja hyvinvointia maaseudulle.

- Aikaisemmin kyläyhditykset ja –yhteisöt ovat olleet aktiivisimpia hanketoimijoita. Nykyisellä kaudella haasteemme on edellä mainittujen lisäksi nimenomaan maaseudun olemassa olevien sekä uusien yrittäjien aktivoiminen ja myös kansainvälinen yhteistyö. Olemme mielestäni rypistelleet irti hiekkalaatikkoleikkien maineesta ja toimintaryhmien toiminta on jäsennetty oikein hankeviidakkojen maailmassa, pohtii Rehula.

Päivi Hietapakka
kuva: Ilona Tuokko

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n projektisihteerin huoneesta ei enää löydy Ojalan Leenaa, sillä Leena jäi vuorotteluvapaalle helmikuun alussa. Sitä vastoin huoneesta löytyy uusi tulokas, jämijärveläinen Päivi Hietapakka.

Päivi on kotoisin Kankaanpäästä ja asuu tällä hetkellä Jämijärvellä. Kotoa löytyy mieslauma, avopuoliso Hannu, kissat Oskari, Max ja Felix sekä koira Elmeri. Tosin taloudesta löytyy vielä yksi narttukoirakin Seena, joten ihan ainoana naispuolisena ei Päivi perheessään ole.  

Tie Leaderin maailmaan on ollut Päiville mieluisa. Markkinointimerkonomiksi kouluttautunut Päivi on ollut mukana parissa EU-rahoitteisessa hankkeessa seitsemänvuotisen työhistoriansa aikana Jämillä.  Nyt Päivi on innoissaan siirtymisestään hankemaailman ”toiselle laidalle”.

- Oli tosi hienoa, kun tällainen mahdollisuus tuli. On ihanaa saada uusia haasteita. Leader on osittain jo tuttua, mutta nyt, kun on hankemaailman toisella laidalla, niin saa opetella monia uusia asioita ja täytyy ajatella Leader-asioita eri kannalta, kertoo Päivi.

Vihun kylällä asustava ja pilatesta, ulkoilua, käsitöitä sekä puutarhanhoitoa harrastava Päivi kehuu myös uusia työkavereitaan sekä asuinkyläänsä.

- Kylällä asuminen on aivan ihanaa.  Maalla on ihana rauha ja luonto on käsittämättömän kaunis. Ihmiset kylällä ovat avoimia ja auttavaisia, summaa Päivi maalla asumisen hyviä puolia.