Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli keskiviikkona 23.6. 11 uutta hankehakemusta, joista yhdeksän rahoitusta päätettiin puoltaa ja yhden hylätä. Yksi hakemus siirrettiin Satakunnan ELY-keskuksen käsiteltäväksi.

Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n Onnistunut omistajanvaihdos Sastamalan seudulla -hankkeessa jatketaan syksyllä 2008 käynnistynyttä työtä yritysten omistajanvaihdosten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Lähes puolella hankkeen läpikäymistä ikääntyvistä yrittäjistä ei ole tiedossa jatkajaa työlleen. 105 yrityksen joukosta hankkeella on voitu tukea 19 omistajanvaihdosta. Ostajia ja myyjiä on tuotu yhteen mm. nettiomistajanvaihdospankin avulla. Erityistoimenpiteinä on selvitetty luopujan suunnitelmia, jatkajan hakua, yhtiömuodon tarkistamista, yrityksen myyntikuntoon saattamista, arvonmäärityksiä, tilinpäätöksiä, lainsäädäntöä, verotusta, rahoituskanavia ja muutosilmoituksia. Kaksi vuotta kestävän hankkeen jatkovaiheen tavoitteena on mm. luoda omistajanvaihdosten mentori-palvelu, vakiinnuttaa nettiomistajanvaihdospankki pysyväksi palveluksi sekä käydä läpi satakunta uutta yritystä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen. Hankkeen kohdealueena on koko Joutsenten reitin toimialue: Huittinen, Hämeenkyrö, Punkalaidun ja Sastamala. 
YHTEYSHENKILÖ: Pirjo Hälli, P. 040 775 414

Metsänhoitoyhdistys Kyrösjärvi ry:n Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön -hankkeessa lisätään metsänomistajien tietoisuutta omista energiapuun hakkuumahdollisuuksista tilakohtaisen neuvonnan avulla. Hankkeen tavoitteena on kolminkertaistaa markkinoille tulevan energiapuun määrä 300 000 kuutiometriin ja lisätä koko toimitusketjun osaamista energiapuun kaupassa, korjuussa sekä toimituksissa laitoksille. Onnistuessaan hanke synnyttää 55 uutta työpaikkaa yhdeksän kunnan alueella. Joutsenten reitiltä hankkeessa ovat mukana Hämeenkyrö ja Sastamala. Seitsemän muun pirkanmaalaisen kunnan osalta hankkeen käynnistyminen edellyttää vielä kolmen Leader-ryhmän lausuntoa.
YHTEYSHENKILÖ: Matti Sojakka, P. 0400 739 602

Vammalan-Huittisten seudun mielenterveysseura ry:n hankkeessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistyön kysyntä ja tarjonta Joutsenten reitin toimialueella. Tavallisesti järjestöjen tekemällä vapaaehtoistyöllä on merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus, joka täydentää julkisen sektorin palveluaukkoja. Esimerkiksi lapsiperheille järjestetään varamummu- ja varapappatoimintaa, vanhuksille ulkoilutusapua ja keskusteluseuraa sekä mielenterveyskuntoutujille tukihenkilöitä ja ystävävierailuja. Toimialueella tehtävästä vapaaehtoistyöstä, sen laajuudesta ja laadusta ei ole käytettävissä koottua tietoa. Myöskään vapaaehtoistyön kysynnän laajuudesta ja kohtaamisesta ei ole käytettävissä tietoja. Valtuustoaloitteena esitetyn selvitystyön pohjalta luodaan vapaaehtoistoiminnan koordinaatiojärjestelmä: toimijoiden rekisteri, koulutus ja ohjaus sekä vapaaehtoistyön välitys. 
YHTEYSHENKILÖ: Eeva Suonpää, P. 0500 833 330

Ahlman-instituutin Lammastalouden täydennyskoulutus -hankkeessa kehitetään lammastalouden kilpailukykyä ja lisätään lammastuottajien liiketoimintaosaamista. Lammastaloudella on paljon kasvupotentiaalia Pirkanmaalla. Kohderyhmänä ovat erityisesti lammastaloutta harkitsevat maatalouden tuottajat sekä lammastaloutta jo osatoimisena toteuttavat tuottajat. Koulutuksessa on 12 lähiopetuspäivää, joista yksi käytetään opintoretkeen. Koulutukseen otetaan vähintään 20 opiskelijaa. Joutsenten reitti ry ja Tampereen seudulla toimiva Kantri ry rahoittavat hankkeen puoliksi.
YHTEYSHENKILÖ: Anna Kortekangas, P. 043 824 0533

Hämeenkyrön Mahnalan maamiesseura ry:n Miharin rantavirkistysalue -hankkeessa kunnostetaan ja kehitetään Maisematien Miharin uimaranta-aluetta koko kylää ja matkailijoita silmällä pitäen. Ranta-alueen hallinta on toukokuussa siirtynyt kunnalta seuralle vuokrasopimuksen nojalla. Rannalle ostetaan hirsirakenteinen infokioski, joka palvelee kylän nuoria työllistävänä kesäkioskina ja talvisin Mahnalan tanssilavan laskettelumäessä talvitapahtumien tukena. Infokioski varustetaan äänentoistolaittein, joita tarvitaan myös tanssilavalla ja Mahnalan Ympäristökoulun tapahtumissa. Ranta-alueen autopaikoitusta parannetaan maankaivuulla ja pintamurskeen levityksellä.
YHTEYSHENKILÖ: Veera Ritola, P. 0400 804 327

Huittisten Huhtamon maamiesseura ry:n investointihankkeessa rakennetaan konesuoja seuran jäsenten yhteiskäyttöön. Olemassaoleva katos on jäänyt liian pieneksi.
YHTEYSHENKILÖ: Ilkka Riuttamäki, P. 0440 613 090

Lounaskahvila Signe Ky:n käynnistämistukihankkeella tuetaan vanhoja perinteitä ja yhteisöllisyyttä korostavan lounaskahvilatoiminnan käynnistämistä Mouhijärven Uotsolassa, hoivapalveluyritys Iltalakodin läheisyydessä. Yrityksen tavoitteena on tarjota maaseutumiljöössä kaikenikäisille asiakkaille kulturelli ja tunnelmallinen paikka, jossa voi ravita itseään sekä ruumiillisesti että henkisesti. Kahvilan tavoitteena on työllistää 2,5 henkeä.
YHTEYSHENKILÖ: Iida Salminen, P. 040 593 0047

Vammalassa toimiva Kivat Pihat Jaana Liemola Tmi tähtää investoinhankkeellaan toiminnan laajentamiseen. Neljä vuotta toiminut viherrakennusalan yritys pyrkii kone- ja laiteinvestoinnillaan tuplaamaan liikevaihtonsa ja luomaan yhden uuden työpaikan. Yrityksen investointihankkeen tukiprosentti on 20.
YHTEYSHENKILÖ: Jussi Liemola, P. 0400 735 740

Harry Rastas Tmi:n perustamisinvestointi synnyttää uuden kiinteistönhoitoalan yrityksen Mouhijärvelle. Yrityksen palveluita ovat mm. nurmikoiden leikkuu, puiden kaadot, lumien luonnit ja remonttityöt.
YHTEYSHENKILÖ: Harry Rastas, P. 044 545 5915

Nyt puollettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 293 000 euroa, josta tuen osuus on 60 prosenttia. Ohjelmakauden hankkeiden lukumäärä nousi sataan. Vuosien 2007-11 rahoituksesta on puollettuna 79 prosenttia. Hallitus käsittelee hankehakemuksia seuraavan kerran 9.9. Hakemusten viimeinen jättöpäivä Joutsenten reitille on 30.8.

Pirkanmaan liiton ruutupohjaisen (1km x 1km) väestöaineiston mukaan sekä Hämeenkyrön että Sastamalan maaseutualueet ovat 2000-luvulla kasvaneet keskusta-alueita nopeammin. Aineisto on vertailukelpoisin Hämeenkyrössä, jossa tiheästi asuttujen (yli 100 hlöä/km2) ruutujen määrä on säilynyt koko vertailujakson samana (13 kpl). 1980-luvulla harvaan asutun alueen väkiluku vielä laski Hämeenkyrössäkin mutta kääntyi kasvuun jo 1990-luvulla (+3%). 2000-luvulla Hämeenkyrön maaseutu (+9%) on lisännyt väestöään keskusta-alueita (+4%) nopeammin. Hämeenkyrön väestöstä 54 % asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 46 % harvaan asutuissa ruuduissa.

Sastamalassa maaseutualueiden väkimäärä kääntyi kasvuun vasta 2000-luvulla. Osan muutoksesta selittää väestön väheneminen tiheästi asutuissa ruuduissa, jolloin ruutujen luokitus on muuttunut vertailujakson aikana. Sastamalan alueella oli tiheästi asuttuja ruutuja enimmillään vuonna 1990, 39kpl. Vuonna 2008 tiheiden ruutujen määrä oli 34. Sastamalan maaseudun väkiluku on 2000-luvun aikana kasvanut prosentilla ja keskustojen vähentynyt 12%. Sastamalalaisista 56% asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 44% harvaan asutuissa ruuduissa.

Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli joulukokouksessaan tiistaina 8.12. kolme uutta hankehakemusta, joista jokaiselle päätettiin puoltaa rahoitus. Kahden vuoden aikana on nyt käsitelty 101 hankehakemusta. Hakemuspaine on ollut lähes kaksinkertainen viime ohjelmakauteen verrattuna, mikä selittyy suurelta osin yritystukien mukaantulolla.

Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli kokouksessaan 18.8. neljä uutta hankehakemusta, joista kaikkien rahoitusta päätettiin puoltaa.

Hämeenkyrö-Seura ry:n esiselvityshankkeessa laaditaan suunnitelma F. E. Sillanpään kulttuurimiljöön kunnostamiseksi. Ydinalueella sijaitsevat Myllykolun kesäteatteri ja museo sekä kirjailijan nuoruudenkoti Töllinmäki. Hankkeessa suunnitellaan museorakennusten ennallistaminen, teatterin uudisrakentaminen sekä näyttelijöiden ja yleisöpalvelutilojen rakentaminen. Tavoitteena on nobelkirjailijan kulttuuriperinnön vaaliminen ja Sillanpään kylien matkailullinen elävöittäminen.

YHTEYSHENKILÖ: Esa Koivunen, P. 050 324 5199

Huittislaisen Metallityö Alpo Laine Oy:n yritystukihankkeessa kehitetään tilauskonepajalle uusi tuote kapealla osaamisalalla valokuitujen kiillotukseen ja liitäntään. Hankkeelle palkataan suunnittelija, joka vastaa tuotekehityksen lisäksi koneen CE-merkkikelpoisuudesta ja laatujärjestelmästä. Koneella tähdätään vientimarkkinoille, ja se esitellään Münchenissä Productronica-messuilla marraskuussa.

YHTEYSHENKILÖ: Alpo Laine, P. 0400 131 054

Hämeenkyröläisen Kymppimetalli Oy:n investointihankkeessa nopeutetaan metallialan yrityksen valmistuksen läpimenoaikaa kone- ja laitehankinnoilla. Yritys tarjoaa teollisuuden lämpöteknisten kokonaisuuksien suunnittelua, laitteita ja laitostoimituksia. Kone- ja laitehankinnoilla vaikutetaan neljän uuden työpaikan syntymiseen.

YHTEYSHENKILÖ: Arto Samuli, P. 040 836 0284

Sastamalalaisen Kromiko Ay:n investointihanke tähtää uuden pintakäsittely-yrityksen synnyttämiseen. Yritys kromaa laaja-alaisesti eri materiaaleja, myös muovia ja alumiinia. Investoinnin tavoitteena on luoda kaksi uutta työpaikkaa.

YHTEYSHENKILÖ: Joonas Pihlajamäki, P. 050 305 9191

Nyt puollettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 120 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on puolet. Puoltojen jälkeen Joutsenten reitti ry:n rahoituksesta vuosille 2007-2010 on käytetty 73 prosenttia. Hallitus käsittelee hakemuksia seuraavan kerran 13.10. Hakemusten jättämisen takaraja on 3.10.

Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli vuoden neljännessä kokouksessaan 11.6. viisi uutta hankehakemusta, joista neljälle päätettiin puoltaa rahoitus ja yksi jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten.

Mouhijärven kylien vesihuolto-osuuskunnan kehittämishankkeella saatetaan itäisen ja läntisen Mouhijärven kylät viemäriverkoston piiriin. Hanke kattaa mm. seuraavat kylät: Salmi, Ryömälä, Tupurla, Rienilä, Valkama, Tuisku, Lampinen, Tappitori, Vanhakirkko, Vestola, Eskola, Tervamäki, Mierola, Yliskallo ja Hyynilä. Esiselvityksen pohjalta noin 200 taloutta on ilmoittanut kiinnostuksensa viemäriverkostoon liittymiseksi. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. tiedotustilaisuuksien järjestäminen, neuvottelut maanomistajien kanssa, osuuskunnan liittymisneuvottelut ja sopimukset, putkistolinjausten ja pumppaamoiden sijainnin selvitys sekä rahoitusneuvottelut. Rakentamiseen on haettu tukea Sastamalan kaupungilta ja Pirkanmaan ympäristökeskukselta. 
YHTEYSHENKILÖ: Kari Äikäs, P. 050 434 2410

Kyrösjärven seudun paikallisradioyhdistys ry:n Kyrösradio-hankkeessa selvitetään ei-kaupallisen, yhteisöllisen lähiradiotoiminnan edellytykset. Radio toimisi tiedotus- ja kommunikaatiovälineenä paikallistoimijoiden ja asukkaiden välillä Kyrösjärven seudulla Hämeenkyrön, Sastamalan, Ikaalisten ja Ylöjärven alueilla. Yhteisöt vastaisivat myös sisällöntuotannosta ja ohjelmapolitiikasta. Kyrösradion tavoitteena on lisätä paikallista viestintää, yhteydenpitoa ja tiedotusta sekä viime kädessä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omassa ympäristössään. Radiolle on myönnetty lupa lähettää ohjelmaa taajuudella 100,5 MHz. Lähetyspaikkana on Hämeenkyrön Kostulan Mannanmäen näkötorni.
YHTEYSHENKILÖ: Pasi Komsi, P. 040 7021 636

Sastamalalaisen Palvelujanne tmi:n investointituella vaikutetaan uuden palveluyrityksen ja -työpaikan syntyyn. Liikeideana on tarjota kuljetus-, huolto- ja korjauspalveluita maanrakennusyrittäjille. Investointien pääosa koostuu hitsauskoneista ja -tarvikkeista.
YHTEYSHENKILÖ: Janne Lanteri, P. 050 313 7390

Hämeenkyröläisen Autokorjaamo Jukka Mäkelä tmi:n investointihankkeessa rakennetaan uusi tuotantohalli, joka mahdollistaa toiminnan kasvattamisen kaluston lisäämisen ja korjauspalveluiden laajentamisen kautta. Tavoitteena on myös uusi puolipäiväinen työpaikka.
YHTEYSHENKILÖ: Jukka Mäkelä, P. 0400 631 109

Puollettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 109 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 48 prosenttia. Joutsenten reitin rahoituskiintiöstä vuosille 2007-10 on puoltojen jälkeen varattuna 71 prosenttia 66 hankkeelle. Hankkeilla on jatkuva haku. Seuraavan kerran hallitus käsittelee hakemuksia elokuun puolivälissä. Hakemusten tulee olla perillä Joutsenten reitin toimistolla elokuun kahdeksanteen päivään mennessä.

EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action tarjoaa rahoitusta nuorten omiin hankkeisiin, joilla pyritään vaikuttamaan nuorten elinympäristöön tai hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia. Olipa mielessä katutaidetempauksen järjestäminen Kankaanpäässä tai puhtaaseen juomaveteen liittyvien ongelmien pohdinta italialaisnuorten kanssa Gardajärven rantamaisemissa, Youth in Action

-ohjelma saattaa hyvinkin tarjota rahoituksen idean toteuttamiseen.

Ohjelma on suunnattu 13–30-vuotiaille nuorille, kaiken ikäisille nuorten parissa toimiville sekä yleishyödyllisille organisaatioille. Ohjelma jakautuu viiteen toimintoon, jotka kaikki tarjoavat mahdollisuuksia mielenkiintoisiin kokemuksiin lähellä ja kaukana, yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Erityisen suosittu toiminto on Nuorten Eurooppa, joka tarjoaa rahoitusta nuorten ryhmätapaamisiin ja nuorisoaloitteisiin.

Mukaan ryhmätapaamiseen voi lähteä yhtä hyvin yhdistys kuin kaveriporukkakin. Tärkeintä on, että teillä on yhteinen kiinnostava aihe, jota haluatte työstää muiden nuorten kanssa. Ryhmätapaamisen tuki kattaa tapaamisen suunnittelu-, toteutus- ja matkakuluista yhteensä noin 70 %. Hankeideaa miettiessä on siis hyvä pitää mielessä, että osa kuluista jää aina muulla tavoin rahoitettavaksi. Puuttuvan rahoituksen voi kerätä esimerkiksi järjestämällä myyjäiset, kirjoittamalla juttuja/kuvia paikallislehtiin tai myymällä yrityksille mainostilaa leiripaitoihin. Mielikuvituksettomin – ja samalla käytetyin – tapa omarahoitusosuuden keräämiseen on periä vaihtoon osallistuvilta osallistumismaksu.

Joutsenten reitti ry on ollut mukana useiden nuorten ryhmätapaamisten toteuttamisessa. Kohderyhmänä vuodesta 2004 lähtien on ollut ”Students for Countryside” eli maaseudusta kiinnostuneet, 18-25-vuotiaat opiskelijat. Tulevana kesänä on vuorossa viimeinen osa kolmivuotista Youth & Landscape -nuorisovaihtohanketta, jonka puitteissa hollantilaiset, tšekkiläiset ja suomalaiset nuoret ovat tutustuneet toistensa kotimaiden luontoon ja maisemaan ensin Hollannissa, sitten Suomessa ja nyt lopuksi Tšekissä. Vaihto toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pirkanmaalla toimivan Pirkan Helmi ry:n kanssa. Kahden edelliskesän aikana kerättyjen palautteiden perusteella nuorisovaihtojen parasta antia ovat uudet kansainväliset ystävät, englannintaidon kohentuminen sekä mahdollisuus tutustua paikkoihin, joihin ei muuten koskaan tulisi mentyä.

Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO toimii nuorisotoimintaohjelman kansallisena toimistona Suomessa. CIMOn nuoriso- ja kulttuuriryhmä avustaa ja neuvoo hakuprosessin kaikissa vaiheissa. CIMOsta saa myös kaikki tarvittavat lomakkeet ja tiedot, joita projektien toteuttamiseksi tarvitaan.  CIMOn suuntaan kannattaa olla yhteydessä jo hankkeen alkumetreillä!

Lisätietoja ja neuvoja nuorisohankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta:

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

puh. 0207 868 500

nuoriso@cimo.fi

www.cimo.fi/youth-in-action

Lisätietoja tulevan kesän Youth & Landscape III vaihdosta:

Eliisa Vesisenaho

040 750 2242
eliisa.vesisenaho@pirkanhelmi.fi

Huom! Nuorisotoimintaohjelmasta ei koskaan rahoiteta järjestöjen kokouksia, kielikursseja, leirikoulutoimintaa, esityskiertueita, matkailua, urheilukilpailuja tai -leirejä.

Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli vuoden toisessa kokouksessaan 16.3. kuusi uutta hankehakemusta, joista kahdelle päätettiin puoltaa rahoitus, kaksi hylättiin ja kaksi jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten.

Luoteis-Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry:n esiselvityshankkeella tutkitaan rakennusperintökeskuksen toimintaedellytykset Hämeenkyrössä. Hoidetusta kulttuurimaisemasta tunnettu kunta on viime vuosina vetänyt puoleensa uusia tulomuuttajia, jotka usein kaipaavat neuvontaa ja osaamista vanhojen kiinteistöjen kunnostamisesta. Esiselvitys kartoittaa keskuksen toiminnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet ja verkostosuhteet. Suomessa toimii Museoviraston mukaan 15 korjausrakentamiskeskusta, jotka jakavat neuvoja rakennusten perinteisistä, kestävistä ja ekologisista korjaus- ja rakentamistavoista.

YHTEYSHENKILÖ: Aki Sulonen, P. 0500 639 414

Kokemäenjoen Veneilijät ry:n alueiden välisessä investointihankkeessa lisätään Kokemäenjoen veneily- ja virkistyskäytön mahdollisuuksia. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perataan vaarallisen Ruohosenkarin kivikoita. Toisessa vaiheessa luodaan yhdistyksen kotisivuille laaja ja tarkka veneilykartta, joka kattaa yli 70 kilometrin jokiosuuden Vammalasta Nakkilan koskiin asti, sisältäen myös lisäpalan Huittisten kohdalta. Joella liikkujat ja matkailijat voivat kotisivuilta tulostaa itselleen tarpeellisen osuuden. Kolmannessa vaiheessa laajennetaan yhdistyksen karien merkitsemistoimintaa. Karit merkitään keväisin, ja syksyisin merkkipoijut kootaan pois. Yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa http://www.kjv.fi on lisätietoa karien merkitsemistoiminnasta.

YHTEYSHENKILÖ: Pekka Leino, P. 0400 388 766

Hämeenkyrön Talviuimarit ry palkittiin Joutsenten reitti ry:n 10-vuotisjuhlassa vuoden 2008 hanketoteuttajana. Yhteisöllisellä investointituella Kyrösjärven Kauhtuan rantaan nousi komea savusauna nopeasti kasvavan, jo monisatapäisen talviuimarijoukon käyttöön. Talviuimareiden puheenjohtaja ja saunahankkeen sielu Risto Toiviainen pokkasi palkinnoksi Sirpa Ollinpojan veistämän joutsenaiheisen puureliefin, joka ennen Kauhtuan rantaa on kiertänyt neljän hanketoteuttajan seinillä. Syntymäpäiväjuhlien jatkot ja kuumimmat hetket koettiin luonnollisesti Heiskan puheosuuden jälkeen talviuimareiden savusaunan lauteilla.  

Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys Joutsenten reitti ry vietti 10-vuotisjuhlaansa Hämeenkyrön Heiskalla tiistaina 24.3. Juhlapuheen EU-parlamentista välitti kaupunkipoliitikkona tunnettu Eva-Riitta Siitonen. Hän kiitti yhdistystä uudenlaisesta ajattelusta, joka voidaan kiteyttää ”think globally, act locally” -fraasiin. Paikallistason pienyhteisöistä lähtee Siitosen mukaan myös taloustaantuman selättäminen, vaikka EU:n viikonvaihteessa hyväksymillä elvytyspaketeilla kehitystä voidaan myös ylhäältä päin jouduttaa.

Siitonen korosti puheessaan verkostoissa toimimisen ja mahdollisuuksien näkemisen tärkeyttä. Kattavien tietoliikenneyhteyksien ansiosta Suomen maaseutu ja kaupungit muodostavat nykyisin tiiviin, tasa-arvoisen verkon, jossa millään yhteisöllä, ei edes Helsingillä, ole enää ”pääkonttoriasemaa”. Maamme syrjäisen maaseudun valtiksi Siitonen nostaisi sisävesien kalankasvatuksen, johon panostamalla voisi ruokkia puoli Eurooppaa. Esimerkiksi Pariisin ravintoloissa suomalainen järvikala on suurta mutta harvinaista herkkua. 

(Ks. Siitosen onnittelupuhe Joutsenten reitille internetistä wmv-tiedostona: ftp://epavradioget:mo12SSB@ftpeps01.europarl.eu.int/epavradio/mep/siitonen)