|
|||
 |
|
||
|
06.10.2010 - 14:01
Toimintaryhmät Ravakka ja Pyhäjärviseutu järjestivät kolmen päivän opintomatkan pohjoiseen Itävaltaan kahden eri toimintaryhmän alueelle. Sekä Ravakan että Pyhäjärviseudun alueelta matkassa oli neljä matkalaista, joilla kaikilla oli takanaan kylä- ja yhdistystoimintaa ja/tai toimintaryhmän hallintoa yhdistävänä tekijänä.
Markkinointirenkaita paikallisen huipputuotteiden, perunan ja siiderin, ympärille
Sauwaldin alueen huipputuotteeksi on nostettu peruna, Sauwalderdäpfel. Leader-hankkeena oli suunniteltu paikallisten huippulaadukkaitten perunoitten markkinointi ja tuotekehitys. Muutkin alueen tuotteet oli nivottu suureksi markkinointirenkaaksi tämän huipputuotteen ympärille. Perunat olivat erityisesti St. Aegidin kylän erikoisuus, jossa markkinointi sujui lähiruokaperiaatteella alueen oppilaitoksiin, ravintoloihin ja kauppoihin. Paikallisen perunatilan isäntä, joka oli myös alueen pormestari, tuli perheineen vieraanvaraisesti illastamaan kanssamme paikalliseen ravintolaan.
Genussin alueen huipputuote puolestaan on alueen siideri, jonka ympärille on luotu laaja markkinointiverkosto. Heidän yrttiteesekoituksensa on sekin niin mainiota, että mielestäni sekin voisi olla huipputuote.
Matka taittuu pyöräillen, patikoiden tai veneellä
Sauwaldin alue tuntui satsaavan paljon matkailuun. Pääsimme näkemään Tonavan rannan toimivuuden myös pyöräilyreittinä. Hankerahoilla oli merkitty reitin viitoitukset ja joenylitykset sekä järjestetty ruokapaikkojen ja majoituspaikkojen yhteismarkkinointia. Tulevaisuudessa on suunnitteilla cabiini-hissi Tonavan rannasta vuoren päälle. Polkupyörät mukaan ja vapaalla takaisin alhaalla rannassa kiemurtelevalle pyörätielle!
Henkeäsalpaavissa maisemissa tallustelimme Leader-hankkeena rakennetulla luontopolulla puiden latvojen tasolla. Myös hotellihuoneet sijaisivat puiden latvoissa. Ensimmäisenä vuonna kävijämääräksi oli suunniteltu 20 000 turistia, mutta tulos olikin lähes 200 000. Hanke työllisti nyt useita paikallisia ihmisiä ja yrittäjiä. Pääsymaksutuloilla kustannetaan reitin henkilökunnan palkkoja ja rakenteiden huoltoa ja kunnostusta sekä edelleen kehittämistä.
Iltapäivän veneretkellä tutustuimme veneenrakentajaan, joka valmisti veneitä myös vuokrattavaksi. Venevalkama ja vesillelaskupaikka oli suunniteltu ja rakennettu hankerahoituksella. Alueelle oli koulutettu sivutoimisia venekuskeja, koska eihän noin suurta vuokravenettä voi kuka tahansa ajella jokilaivojen joukossa.
Naapuritoimintaryhmän alueella oli niin ikään komea luontopolku, joka oli rakennettu pujottelurinteen viereiseen metsään. Mäen päältä pääsi alas kesäkelkkarataa pitkin. Se vaikutti pelottavalta katsoa, mutta voin suositella ikään ja sukupuoleen katsomatta!
Itävallasta ideoita Pyhäjärviseudulle?
Tonavan rannalla oli kunnostettu linna kongressikeskukseksi ja mielenterveyskuntoutujien hoitokodiksi. Niin rakentajat kuin kongressikeskuksen työntekijätkin olivat mielenterveyskuntoutujia. Jopa alueen asukkaat ovat hyväksyneet tämän hoitopaikakseen, kun aikaisemmin lähdettiin häpeästä kauas kotoa. Myös kylältä on saatu järjestettyä kuntoutujille työpaikkoja.
Erilaisia vihanneslajikkeita ja niiden siemeniä tuottavan puutarhan viereen oli hankerahoilla rakennettu toimiva pienoismalli Tonavasta koskineen, voimalaitoksineen ja kaupunkeineen. Vastaava, opetustarkoituksiin käytettävä pienoismalli voisi hyvin olla toteutettavissa myös johonkin meidän puistoomme. Vesistönähän voisi olla vaikkapa Eurajoen vesistö.
Ehkäpä tutustumisemme poikii maittemme välille esim. nuorisovaihtoa. Itävaltalaisten tapa hoitaa hankerahoilla tiedottamista, markkinointia, suunnittelua, nettisivuja ja infran rakentamista on oppimisen arvoista. Thomas Müller piti erittäin tärkeänä ideoiden syntymistä paikallisista ihmisistä, koska silloin paikalliset ihmiset sitoutuvat niihin paremmin. Senhän me olemme myös täällä Suomessa huomanneet. Hyviä hankkeita voi myös suoraa kopioida, sillä olemme aivan eri markkina-alueella, emmekä vie toistemme asiakkaita. Thomasin selkeä englanninkieli helpotti asioiden ymmärtämistä, ja niinpä matkan jälkeen huomasi saaneensa melkoisen annoksen vierasta kieltä, koska unet tuntuivat vielä kotonakin tulevan englanninkielisinä.
Tero Viilto 09.12.2009 - 14:54
Lapissa Ruonan kyläläiset menettivät kokoontumis- ja kirjastotilan kyläkoulun siirryttyä yksityisomistukseen. Aktiivinen kyläyhdistys ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan päätti ryhtyä isoon urakkaan ja rakentaa uuden, oman kylätalon kyläläisten kokoontumispaikaksi. - Kyläyhdistys lähestyi kyläläisiä tiedustelemalla heidän mielipidettään kylätalon tarpeellisuudesta. Katsoimme kunnan mailta kaksi varteenotettavaa rakennuspaikkaa ja näistä järjestettiin äänestys. Voittaneesta ehdotuksesta solmittiin kunnan kanssa 50 vuoden vuokrasopimus, kertoo hankkeen yhteyshenkilö Ari Kuusela. Yhteisellä kokoontumistilalla on suuri sosiaalinen merkitys kylän ikäihmisille, työssä käyville, nuorille ja lapsille. Kokoontumistilaa tarvitaan kohtaamispaikaksi, joka mahdollistaa vireän kylätoiminnan säilymisen ja kehittymisen. Myös aikaisemmin kyläkoululla ollut kirjastotila siirtynee uudelle kylätalolle. Rakentaminen on tehty kyläläisten omin voimin
Ruonan kylältä löytyi useampi ammattitaitoinen kirvesmies. Näistä koottiin ryhmä ja sovittiin, että aina yksi heistä on paikalla talkoissa organisoimassa toimintaa. - Tavaran ja työkalujen hankintaa on ollut paljon. Olemme pitäneet talkoita vähintään kahtena iltana viikossa ja paikalla on ollut enimmillään viitisentoista henkeä. Yleensä talkoissa on ollut noin 7-8 talkoolaisen ydinporukka. Mukana on ollut niin miehiä kuin naisiakin sekä myös paikallisia mökkiläisiä, kertoi rakennusvastaava ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Asko Laihonen. Uskomattoman nopeasti kylätalo on talkoovoimin saatu nousemaan. Vanhemmat kirvesmiehet Pekka Laine, Pertti ja Rauno Nurminen ovat kantaneet vastuuta Asko Laihosen johdolla ja pitäneet huolen, että talo nousee reippaasti ja ammattitaidolla. Kylän naisväki on kukin vuorollaan huolehtinut talkoolaisten muonituksesta ja kahvituksesta. - Ilman kylän ammattitaitoista väkeä hanke ei olisi onnistunut. Tiedossa oli, että am-mattitaitoa löytyy, mutta sitoutuminen ja innostuminen on yllättänyt kuitenkin positiivisesti, kertoo Kuusela. Mökin harjakaisia vietetään marraskuun lopussa puurojuhlan merkeissä. Ensi syksyyn mennessä kylätalon pitäisi olla suunnitelmien mukaan jo valmis. - Ja kylätalon valmistumisen jälkeen hanke vielä jatkuu liiterin ja ulkohuussin rakentamisella, jatkaa Laihonen.
Kategoriat:
Hanke-esittely
, Ravakka ry
26.11.2009 - 17:19
Joulu lähenee ja me kaikki alamme pikkuhiljaa virittäytyä sen valmisteluun. Jokaisella meillä on omat tapamme ja kotkotuksemme kyseisen juhlan vietossa. Eräs ystävättäreni teetätti jokaiseksi jouluksi kotinsa ikkunoille suuret kukka-asetelmat. Asetelmia varten olivat juuri tietyt purkit, rimpsut ja releet. Kukiksi kävivät vain kielot ja amaryllikset. Amaryllisten korkeuskin oli kutakuinkin millilleen määrätty ja värisävy perintöserviettien mukaan säädetty. No, sujuihan se, kun puutarhuri osasi asiansa.
Ensimmäinen vuoren kokoinen katastrofi tuli eteen joitakin vuosia sitten, kun muuten niin pätevän, luotetun ja likimain jumalolennoksi nimetyn puutarhurin kynsistä lipesi yksi noista kahdestatoista posliinipurnukoista, joihin kukkaviritykset vuosittain aseteltiin. Toisin sanoen purnukka räiskähti kiviselle lattialle tuhansiksi pirstaleiksi kiusallisen lähellä varsinaista h-hetkeä. Uutta samanlaista purkkia ei siihen hötäkkään löytynyt. Ystävättäreni epäili vahvasti, että niin päättyivät heidän perheensä joulutarinat. Ettei hän millään kykenisi selviämään jouluista, joissa valkoisen tiilitalon ikkunoilla pönöttäisi yksi muista poikkeava purnukka.
Elämä jatkui kumminkin. Olosuhteisiin nähden jopa ihan mallikkaasti pari kolme Joulua eteenpäin. Poikkeavasta purnukasta ei puhuttu. Mutta sitten. Luottopuutarhuri kuolla kupsahti juuri kesken kiihkoisinta amaryllisten kasvatusaikaa ja perikunta pani päälle päätteeksi koko kasvihuonebusineksen pillit pussiin. Tilanne oli ystävättäreni näkökulmasta toivoton.
Mutta ihminen on jokseenkin sitkeä. Ystävättäreni tokeni kuin ihmeen kaupalla ja päätti saman tien panna uusiksi koko juhlansa. Hän pakkasi tonttulakkinsa kapsäkkiin ja painui ukkoineen pyhiksi jonnekin Thaimaan korventavan auringon alle. Ja sinne hän on muuten mennyt sen jälkeen joka Joulu ja vannoo menevänsä edelleenkin. Samalle paikkakunnalle, samaan hotelliin ja samoihin ravintoloihin…
Naurakaa vain. Mutta menkääpäs siinä hekotellessanne peilin eteen. Yhdelle kelvollinen on vain yksi tietty kinkuntoimittaja, toiselle joulun tuo itse tehty sinappi. Joku kiihkoaa brunbergien perään, joku elävän kuusen ja jonkun on pakko nähdä TV:stä Lumiukko vielä varhaisessa keski-iässäkin. Ja on sellaisia, joiden joulupöydän ääressä on oltava vähintään kaksi tusinaa sukulaista. Joopa joo.
Että, entäs itselläni? No, onhan niitä. Joulu ei olisi Joulu, jos ei olisi leegiota uusia kirjoja, jos ei olisi kolmentuhannen palan palapeliä, jos ei olisi musiikkia, jos ei olisi tuoreita viikunoita, jos… Aika pitkä lista siitäkin tulisi.
Ei se mitään. Joulu on vain kerran vuodessa. Sallittakoon meille itse kullekin silloin vähän knaftimpi järjen käyttö. Ja tyhjänvouhkotuskin. Kunhan sitten taas uuden vuoden alkaessa otamme toimiimme entistäkin isomman satsin ennakkoluulottomuutta, avarakatseisuutta ja suurpiirteisyyttä. Siis ihan näissä hankehommissakin.
Maritta Lindqvist
Ravakka ry:n toiminnanjohtaja
Kategoria:
Ravakka ry
12.10.2009 - 08:35
Rauman seutu oli esillä alkuviikolla pidetyillä kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteisillä kulttuurimatkailupäivillä Järvenpäässä. Päivien työpajoja ja yhteisiä keskusteluja alustettiin esittelemällä neljä kulttuurimatkailukokonaisuutta. Yksi kokonaisuuksista oli Rauman Seudun kehityksen hallinnoima ja Leader-toimintaryhmä Ravakkka ry:n ja Pyhäjärviseutu ry:n rahoittama Ajan Jäljet Rauman seudulla –hanke.
Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toiminnanjohtaja Maritta Lindqvist tutustutti päivien osallistujat Ajan Jäljet –verkoston kohteisiin runsaalla kuva- ja karttamateriaalilla sekä kertoi hankkeen tavoitteista sekä vuosien 2003-2009 aikana verkostossa toteutetuista toimenpiteistä. Lindqvistin esityksessä pohdittiin myös Rauman seudun historiamatkailun menestystekijöitä sekä ongelmia.
- Kilpailussa matkailijoiden suosiosta menestyvät ne, jotka kykenevät tarjoamaan jotakin aitoa ja omaleimaista. Paikallishistoriaan perustuvia matkailutuotteita voi olla muualla, eivätkä e ole kopioitavissa, totesi Lindqvist esityksessään.
Ongelmista hän nosti esiin hankekauden päättyessä verkoston rahoitus-, johtamis- ja markkinointikysymykset. Myös matkailuelinkeinon myynnin organisoimattomuus on Lindqvistin mukaan erityisesti kulttuurikohteiden keskeinen ongelma niin Rauman seudulla kuin muuallakin Suomessa.
Johanna Hietanen käsitteli alustuksessaan Peräseinäjoen kylää otsikolla Kylämatkailu kulttuurin esiin nostajana, John Björkman kertoi Sagalundin museon toiminnasta ja Tarja Vuokkovaara Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä.
Rauman seudun Ajan Jäljet –verkosto herätti vilkasta keskustelua. Todettiin, ettei museoiden, historiallisten nähtävyyskohteiden ja kulttuuritapahtumien merkitys matkailualueelle ole vähäinen vaikkei niiden kautta saatu välitön matkailutulo nousekaan korkeaksi. Pohdittaessa paikallisuutta matkailualueen profiloinnissa Ajan Jäljet –hanke sai erityistä kiitosta rohkeudesta nostaa paikallinen ja alueellinen kulttuuriperintö matkailuelinkeinon keskiöön.
Ajan Jäljet – Rauman seudulla -hanketta toteutetaan Rauman, Euran, Eurajoen, Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Siinä on mukana 57 historiamatkailukohdetta, jotka voidaan jakaa kuuteen ryhmään; Unsco-kohteet, esihistoriakohteet, museot, erityisessä ympäristössä toimivat matkailupalveluyritykset, yhdistysten tarjoamat matkailupalvelut ja nähtävyyskohteet.
Kulttuurimatkailupäivät järjestettiin nyt ensimmäisen kerran ja järjestelyistä vastasivat Matkailun Edistämiskeskus (MEK), Opetusministeriön kulttuurimatkailun työryhmä ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuurin- ja matkailun teemaryhmät.
Kategoria:
Ravakka ry
01.06.2009 - 15:14
Kategoriat:
Ravakka ry
, Koulutus ja seminaarit
11.05.2009 - 11:18
Kaaron Kyläyhdistys ry / Virkistysalueen laajentaminen Yhdistys omistaa rantamökin, jota käytetään ympärivuotisesti kylätalona ja tilaisuuksien sekä kokousten pitopaikkana. Hankkeen tarkoituksena on monipuolistaa ranta-alueen käyttöä lisäämällä erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia kylän asukkaille ja muille rannan käyttäjille. Rannasta kehitetään yhteinen harrastuspaikka, jossa viihtyvät lapset ja aikuiset.
Vehmaan kunta / Vehmaan toiminta-aukio Keskeisellä paikalla Vinkkilän taajamassa olevalle kiinteistölle tehdään toiminta-aukio ja sitä palveleva paikoitusalue. Lisäksi kiinteistöllä oleva vanha kaupan varastorakennus peruskorjataan ulkoasultaan siistiin kuntoon ja ideoidaan rakennukselle uusia toimintamuotoja. Rakennusta laajennetaan rakentamalla esiintymislava, joka toimii erilaisten tapahtumien toiminnallisena keskipisteenä. Hankkeen kohderyhmänä ja samalla hyödynsaajana ovat kuntalaiset ja kesäasukkaat sekä paikalliset ja ulkopaikkakuntalaiset toimijat ja yhdistykset, jotka voivat järjestää tapahtumia ja toimintaa alueella. Uudella toiminta-alueella saadaan lisää vireyttä paikalliseen kyläkeskukseen. Yleishyödyllisten hankkeiden julkinen tuki on yhteensä 59563,00 euroa.
Lisäksi hyväksyttiin yksi yritysten investointituki, joka lisää meren hyväksikäyttöä ja palveluja matkailijoille.
Yksi hanketukihakemus hylättiin.
Kategoriat:
Ravakka ry
, Hyväksytyt hankkeet
04.05.2009 - 08:56
Ravakan järjestämä Itämeri-seminaari pidetään Puu-Santtion toimintakeskus Mainingissa, Pyhärannassa, keskiviikkona 13.5.2009 klo: 13-16 Katso seminaarin esite ja ohjelma tästä (PDF 1,5 Mt).
Kategoriat:
Ravakka ry
, Koulutus ja seminaarit
16.04.2009 - 11:53
Vajaan kuuden tuhannen asukkaan Eurajoella on viime vuonna käynnistynyt kolmen eri yrityksen investointihankkeet matkailu- ja kalatalous-, hieronta- ja hoitopalvelu- sekä ravitsemustoiminnan toimialoilla. Hankkeiden takaa löytyy kolme eri yrittäjää, joista kaksi on aloittelevia yrittäjiä ja yksi jo pidemmän yrittäjätaustan omaava.  Suurin osa Jenni Saarikon asiakkaista käy perinteisessä hieronnassa. Kuvassa Jenni antaa asiakkaalle vyöhyketerapiahoitoa. Hoitola Jennille tilat kodin yhteyteenViiden vuoden unelmointi omasta yrityksestä johti siihen, että viime vuoden marraskuussa eurajokelainen Jenni Saarikko perusti oman yrityksen. Kyseessä on hoitola, joka tarjoaa perinteistä hierontaa, intialaista päähierontaa, vyöhyketerapiaa, jalkakylpyjä, vauvahierontaa sekä koliikkihoitoja. Jenni suorittaa myös verenpaineen ja verensokerin mittauksia. – Hain Leader-tukirahoitusta Ravakasta nelisen vuotta sitten ostetun oman kodin askartelu-/verstastilan remontointiin ja muuttamiseen hoitolatilaksi. Lisäksi hankkeeseen kuului myös erinäisiä investointeja, kuten hoitopöydän hankinta, kertoo hymyilevä Jenni hankkeensa taustoja.  Jyrki Pönkkä nauttii asaiakaspalvelusta omassa lounasravintolassaan. Asiakaspalvelua ruoka-alallaRaumalainen Jyrki Pönkkä siirtyi yrittäjäksi Eurajoelle viime vuoden lokakuun alussa. LounasPadan investointihankkeessa oli kyse tarjoilulinjaston ja jäähdytyskaapin hankinnasta, joita tarvittiin yrityksen toiminnassa. Muun kaluston Pönkkä sai ostettua edelliseltä yrittäjältä. Uudet yritykset pyörähtäneet hyvin käyntiinHoitola Jennin toiminta on käynnistynyt hyvin. Jenni on ollut hyvin tyytyväinen yrityksen alkutaipaleeseen. - Tosi kivasti on toiminta käynnistynyt. Nykyisin asiakkaita käy 4-5 päivittäin. Mainostanutkaan en vielä ole muuta kuin jakamalla lentolehtisiä lähialueella asuvien postilaatikoihin, kertoo Jenni. Myös LounasPadan tuore isäntä on mielissään. Lounaspata toimii palvelukodin tukipalveluna, jossa vanhukset käyvät syömässä. Toki syömässä käy myös paikallista väkeä sekä palvelukodin henkilöstöä. - Asiakaskunta oli jo aloittaessani valmiina. Päivittäin meillä on noin 120 asiakasta, jos lasketaan mukaan myös kotipalvelun kautta menevät annokset. Yksin ei tämän asiakasmäärän kanssa pärjäisi, joten Lounaspata työllistääkin yhden kokopäiväisen ja kaksi osapäiväistä työntekijää itseni lisäksi, Jyrki summaa yrityksensä toimintaa. Kalastusta, kalastusmatkailua ja kahvilatoimintaa1990-luvultä lähtien toiminut Tmi HR-kala harjoittaa kalastusta ja kahvilatoimintaa sekä kalan vähittäis- ja tukkumyyntiä Lapijoella . Yritys on nyt suuntautunut aiemman toiminnan lisäksi harjoittamaan kalastusmatkailutoimintaa. Leader- tukirahoitusta on haettu HR-kalan toimipisteen piha- ja ranta-alueen sekä laiturin kunnostamiseen matkailukäyttöön sopivaksi. Lisäksi vuonna 2007 hankittuun 12-paikkaiseen kalastusveneeseen matkailijoita varten hankittaviin turvallisuusvälineisiin haettiin tukirahoitusta. - Yrityksemme toiminta on laajentunut ja muotoutunut ajan saatossa. Kahvila Merituul perustettiin aikanaan, kun kalanjalostamon yhteydessä ei saanut enää myydä kalaa ilman erillisiä tiloja. Tuolloin syntyi idea rakentaa samalla pienimuotoinen kahvila, jossa on nykyisin kesäterassin kanssa 22 asiakaspaikkaa. Vaimoni Päivi on keskittynyt kahvilan pyörittämiseen ja minä kalastukseen sekä kalastusmatkailun järjestämiseen, kertoo Hannu Rehelmä yrityksestään. Yrityksen sijainti aivan Olkiluodon kupeessa on taannut asiakasvirran pysymisen tasaisena. Myös yhteistyö Eurajoen kunnan kanssa on turvannut yrityksen toimintaa, sillä yhteistyössä kunnan kanssa HR-kala tekee nykyisin sopimuksesta myös kuljetuksia Kaunissaareen. Luottavaisina tulevaisuuteen
Kaikki kolme yrittäjää katsovat luottavaisin mielin tulevaisuuteen, sillä ainakaan vielä he eivät ole huomanneet taantuman vaikuttavan toimintaansa. Pieni jännitys on jokaisella hankkeensa tiimoilta, sillä TE-keskuksen päätöstä ei kukaan heistä ole vielä saanut. Yrittäjät ovat siitä huolimatta nauttineet yrittäjyyden mukanaan tuomasta vapaudesta, vaikka toki yrittäjyys tuo mukanaan myös rutkasti paperitöitä ja vastuuta. Saarikon Jennin työpäivä on hyvin erilainen kuin aikaisemmassa työpaikassa. Hän nauttiikin työn erilaisuudesta verrattuna aikaisemman työpaikan eli sairaalan hektisyyteen ja ainaiseen kiireeseen. - Nyt saan viettää tunnin verran yhden asiakkaan kanssa. Kyllä tämä toki vielä näin aluksi on sellaista yrittäjäelämän opettelua, pohtii Jenni yrittäjyyden eri puolia. Vajaan kuuden tuhannen asukkaan Eurajoella on viime vuonna käynnistynyt kolmen eri yrityksen investointihankkeet matkailu- ja kalatalous-, hieronta- ja hoitopalvelu- sekä ravitsemustoiminnan toimialoilla. Hankkeiden takaa löytyy kolme eri yrittäjää, joista kaksi on aloittelevia yrittäjiä ja yksi jo pidemmän yrittäjätaustan omaava.
Kategoriat:
Ravakka ry
, Hanke-esittely
07.04.2009 - 13:37
Kylien kansainvälistymispolku -hankkeen vetäjät: Pyhäjärviseutu ry:n Elina Haavisto (vas.) ja Ravakan Annamaria Isotalo oikealla.
Kylien kansainvälistymispolku -hankkeen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa:
Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueen kylissä on monin paikoin hyvin aktiivista ja edistynyttä kylätoimintaa, ja monet kylät ovat kunnostautuneet erityisesti jonkin tietyn teeman osalta. Molemmat toimintaryhmät pitävät alueidensa kansainvälistymistä hyvin tärkeänä. Kylien kansainvälistymishankkeen tavoitteena on innostaa kyliä kansainvälisyyteen ja löytää kylille ja alueen yhdistyksille eurooppalaisten toimintaryhmien alueilta yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kansainvälisiä yhteistoimenpiteitä voitaisiin toteuttaa.
Käytännössä hanketta toteutetaan kartoittamalla kylien ja yhdistysten toimenpide-ehdotuksia kansainväliseksi toiminnaksi ja autetaan toimijoita työstämään ideoita eteenpäin. Toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston kautta alueen toimijoille etsitään kansainvälisiä kumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita yhteisistä toimenpiteistä. Potentiaalisten kumppanien alueille voidaan Kansainvälistymispolku hankkeen puitteissa järjestää tutustumis- ja neuvottelumatkoja, jolloin kylien ja yhdistysten edustajat pääsevät paikan päälle keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Luonteva kohde yhteistyölle on Itämeren alue, mutta kumppaneita voidaan etsiä kaikilta niiltä eurooppalaisilta maaseutualueilta, joilla toimii Leader-toimintaryhmä.
Hankkeen tavoitteena on uusien kansainvälisten kontaktien syntyminen, kansainvälisen yhteistyön synnyttäminen toimijoiden välille ja uusien toimijoiden aktivoituminen mukaan kylä- ja yhdistystoimintaan. Hanke lisää myös toimintaryhmien yhteistoimintaa ja verkottumista: kyseessä on Ravakan ja Pyhäjärviseudun ensimmäinen yhteishanke. Hankkeen tuloksia voidaan arvioida syntyneiden kansainvälisten kontaktien määrällä, uusien yhteistyömuotojen määrällä sekä aktivoitujen kylätoimijoiden määrällä.
Hanke käynnistyy molempien toimintaryhmien alueilla huhtikuussa järjestettävillä infotilaisuuksilla, joissa kartoitetaan yhdistysten ideoita kansainväliseen toimintaan, esitellään toteutettuja kansainvälisiä hankkeita ja keskustellaan yhdistysten kansainvälistymismahdollisuuksista. Ensimmäiset tilaisuudet järjestetään 8.4. Raumalla (Kollan Kalliopirtti), 15.4. Eurassa (Euran virastotalon käräjäsali) ja 16.4. Uudessakaupungissa.
Kylien kansainvälistymispolku –hanketta toteutetaan ajalla 2.3.2009 – 30.6.2011 osana Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmaa ja Pyhäjärviseudun Leader-ohjelmaa. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakka ry. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 143 340 €, mistä Leader-tuen osuus on 129 000 €.
16.03.2009 - 08:40
Ravakan uudeksi puheenjohtajaksi lokakuun lopulla valittiin raumalainen Mirja Kotiranta. Mirja on syntyisin Pohjois-Karjalasta, Kiteeltä. Satakuntaan Mirja kotiutui aikanaan töiden mukana, kun hän sai työpaikan Rauman maalaiskunnan maataloussihteerinä. Kun Rauman maalaiskunta sitten liittyi Rauman kaupunkiin, vaihtui Mirjankin työnantajaksi Rauman kaupunki. Tämän vuoden alusta hän palasi jälleen kaupungin palvelukseen suunnittelusihteeriksi oltuaan välissä viisi vuotta Rauman Seudun Kehitys Oy:n palveluksessa. Rauman keskustassa asuva Mirja tuli mukaan toimintaryhmätyöhön vuonna 2000. Hän toimi hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajanakin vuoteen 2007 asti. Tämän jälkeen oli vuoden lepo ja paluu toimintaryhmän hallitukseen , tällä kertaa puheenjohtajaksi. - En olisi mukana toimintaryhmätyössä, ellen uskoisi siihen, että tällä tavalla on mahdollista saada jotain aikaiseksi ja vaikuttaa. Leader-metodi tuntuu välillä hitaalta, mutta se on hyvä ja demokraattinen tapa ajaa kylien ja maaseudun asioita. Aina toki löytyy tarvetta kehittämiseen. Eritoten tulisi saada lisää ihmisiä innostumaan sekä lähtemään mukaan toimintaan, kertoo tuore puheenjohtaja ajatuksiaan Leader-toiminnasta.
Kategoria:
Ravakka ry
|
Kirjoittaja
Satasilta on Satakunnan maaseutuohjelman tiedotuslehti/blogi. Satasilta yhdistää Satakunnan maaseututoimijat; viisi Leader-toimintaryhmää;  
Viimeisimmät kirjoitukset
Päätoimittaja
Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja Titta Strömberg |
||
