Kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) siirsi vastuun kouluverkkosuunnittelusta kunnille.

Seminaarisali täyttyi puheesta ja tunteista, kun kylä- ja kuntavaikuttajat kokoontuivat Porissa keskustelemaan kyläkouluista. SataKylät ry:n järjestämän seminaarin tarkoituksena oli koota kouluistaan huolestuneet kyläläiset sekä kuntien edustajat samaan tilaan keskustelemaan kouluverkon kohtalosta. Pienten koulujen lakkauttaminen koskettaa myös maakuntarajojen ulkopuolella. Seminaariin olikin saapunut aktiivista kuulijakuntaa myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan puolelta.

Jaaran kylätalon pihamaa keräsi runsaasti väkeä juhlistamaan maakunnalista kyläpäivää.

Viime vuoden maakuntakylässä, Kiikoisten Jaarassa, vietettiin maakunnallista kyläpäivää 14.8.2010. Kylätalolle oli kertynyt runsaasti väkeä nauttimaan päivästä. Kyläpäivien ohjelma oli monipuolinen. Ennen varsinaista ohjelman alkua ulkona oli Myötätuulen viestin vastaanotto, jossa viestiläiset jättivät tervehdyksensä sekä Kiikoisten kunnanjohtajalle että Satakuntaliitolle.

Pukinsarven Tröötöttäjät viihdyttämässä yleisöä.

Palkitut jaaralaiset kyläaktiivit yhteispotretissa.

Úlkoteltassa Kiikoisten Soittokunta viihdytti musiikillaan.

Riukuaitaa kasataan paikallisten voimin.

Ahlaislaiset esittivät Torilla-näytöksen.

Ahlaisissa tuomaristo pääsi kirkkoveneen kyytiin.

Vuoden maakuntakylä valittiin Satakunnassa 16. kerran. Tänä vuonna raati kiersi yhden päivän aikana viisi kylää eri puolilta Satakuntaa. Kylät olivat Kukonharja Huittisissa, Kauvatsa Kokemäellä, Tykköö Jämijärvellä, Alahonkajoki Kankaanpäässä ja Ahlainen Porissa.

Maakunnallinen kylien yhteenliittymä SataKylät ry palkitsi toista kertaa satakuntalaisen kyläteon. Ensimmäisellä kerralla palkinto myönnettiin Huittisten Suttilaan kevyenliikenteen väylän rakentamisesta. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 11 ehdokasta, joista Korkeaojan kylän kyläkoulun pelastamiseksi toteutettu taloprojekti nousi selväksi ykköseksi.

Onko kylässäsi tapahtunut jotain palkitsemisen arvoista? Onko kylässäsi parannettu elinkeinollista tai matkailullista perusedellytyksiä, kunnostettu ympäristöä tai kylän rakennuksia, edistetty kylän näkyvyyttä tai maallemuuttoa? Onko kylässäsi toimittu peruspalveluiden tai harrastusmahdollisuuksien säilymisen puolesta tai kohennettu kylän yleistä ilmapiiriä vaikkapa talkoovoimin?

SataKylien ja Satakuntaliiton yhdessä järjestämä vuoden maakuntakyläkilpailu on jälleen käynnistynyt. Edellisvuosien tavoin vuoden kylä-kilpailuun voi osallistua täyttämällä hakulomakkeen ja palauttamalla sen SataKylät ry:n hallitukselle 31.3. mennessä. Karsintakierrosten jälkeen vuoden maakuntakylä julkistetaan Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokouspäivänä 7.6.2010 ja palkitaan maakunnallisilla kyläpäivillä viime vuoden voittajakylässä Kiikoisten Jaarassa 14.8.2010. Voittajakylälle on luvassa mukava 3 400 euron rahapalkinto.

Maakuntakylä kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) järjestämään valtakunnalliseen kilpailuun.

Tuomaristoon kuuluu yksi edustaja edellisen vuoden voittajakylästä, kaksi edustajaa Satakuntaliitosta ja SataKylät ry:stä.

Satakunnassa on valittu vuoden kylä neljätoista kertaa. Maakuntakylän valinta on tuonut kylien kehittämistyötä positiivisesti yleiseen tietouteen ja kannustanut kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä sekä nostanut kylän yhteishenkeä. Voittaneet kylät ovat saaneet palkinnon myötä runsaasti myönteistä julkisuutta.

 Maakuntakyliä ovat olleet: 

1994       Karvian Kantti                                             
1995       Köyliön Vuorenmaa                                   
1997     Kokemäen Korkeaoja    
1998     Siikaisten Leväsjoki                                   
1999     Huittisten Suttila                                        
2000     Kullaan Palus                                              
2001     Kullaan Leineperi                                       
2002        Punkalaitumen Vanttila                            
2003        Köyliön Kankaanpää
2004     Säkylän Iso-Vimma                                    
2005        Ulvilan Kaasmarkku     
2006        Kiukaisten Panelia
2007        Harjavallan Hiirijärvi   
2008        Kankaanpään Venesjärvi                          
2009        Kiikoisten Jaara

SataKylien Jatkis-koulutushanke pyörähti käyntiin loppusyksyllä 2009. Reilu kaksi vuotta kestävä hanke päättyy vuoden 2011 lopussa. Hanke toimii kahdensuuntaisena tiedotuska­navana – SataKylät tarjoaa mielenvirikkeitä ajankohtaisista teemoista kylätoimijoille ja ky­läläiset voivat samalla esittää viestiä ja koulutustoiveita Satakylille päin.
 
Jatkis-hanke täh­tää kylätoimijoiden osaamisen tason nostamiseen ja toimivien yhteistyö­verkostojen luomiseen. Koulutusta annetaan kotisivujen muokkaukseen ja päivitykseen sekä kylien monipuoliseen kehittämiseen. Teemakohtaisia koulutustilaisuuksia järjestetään eri puolilla Satakuntaa sekä pienempinä iltatilaisuuksina että isompina päiväseminaareina. Satakylien jäsenistölle koulutusiltoihin ja seminaareihin osallistuminen on ilmaista, muilta peritään pieni maksu.
 
Hankkeen toteutukseen sisältyy kaksi koulutusmatkaa, toinen Salon seudulle (2 päivää) ja toinen Itävaltaan (5 päivää). Osallistujilta peritään 50 %:n osuus Saloon ja Itävaltaan suun­tautuvilta koulutusmatkoilta. Kaikista koulutustilaisuuksien matka- ja ruokailukustannuksis­ta kurssilaiset vastaavat itse.
 
Koulutus käynnistyy varsinaisesti tammikuussa 2010. Koulutustilaisuuksista tiedotetaan laajalti alueen paikallismediassa, tietoa koulutustarjonnasta sekä osallistumisesta saa myös SataKylin kotisivuilta, osoitteestawww.satakylat.fi tai ottamalla yhteyttä hankekoordi­naattori Sanna Paalaan (sanna.paala(a)satakylat.fi, p. 044 357 6181).
 
Kyläasiamieheksi pestattiin satakuntalainen paluumuuttaja
 
SataKylien kyläasiamieheksi sekä Jatkis-hankkeen koordinaattoriksi palkattiin onnellinen paluumuuttaja Sanna Paala Rovaniemeltä. Sanna on syntyperäinen noormarkkulainen, sukujuuretkin lepäävät lujasti satakuntalaisessa savipellossa jo useamman sukupolven ajan. Opintie vei pohjoiseen, Lapin yliopistoon, missä Sanna opiskeli yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Opiskeluihin sisältyi kaksi ulkomaanjaksoa Puolassa ja Ruotsissa.
 
Opintojen jälkeen Sanna työskenteli Lapin luonnonsuojelupiirissä piirisihteerinä sekä sit­temmin toiminnanjohtajana. Työkokemusta alueellisesti toimivasta järjestöstä sekä yhdis­tystoiminnan hallinnoimisesta karttui kosolti.

-       Lappi on valtavan kokoinen alue. Vaikka koin työni luonnonsuojelupiirissä mielekkäänä, tunsin ajoittain riittämättömyyttä niin laajalla alueella toimivan järjestön ainoana työntekijänä. Lappiin verrattuna Satakunta on sopivan kompakti, toteaa Sanna.

Perhekoon kasvettua Sannalla yltyi toive palata kotiseudulle lähemmäksi sukua ja ystäväpii­riä.

-       Olin jo pidempään haaveillut paluusta etelään, ja kun huomasin Satakylillä avoinna olevan hankekoordinaattorin paikan, tajusin tilaisuuteni koittaneen, Sanna tiivistää.
Jatkis-hankkeen koordinoinnin lisäksi Sanna on nyt myös Satakunnan kyläasiamies. Uusi haaste vaikuttaa mielenkiintoiselta.

-       Saa nähdä, mitä kyläasiamiehen työ tuo tullessaan. Mahtavinta työssäni on kohtaamiset satakuntalaisten kyläläisten kanssa, Sanna hehkuttaa uusia työtehtäviään.

SataKylät ry toteuttaa TE-keskuksen osarahoittamaa JATKIS-koulutushanketta ajalla 1.9.2009-31.12.2011. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 176.347 €, josta TE-keskuksen osuus 158.712 €. Hankkeen koordinaattoriksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Sanna Paala, joka aloitti tehtävässään 19.10.2009.   

Keväällä aloitetun maakuntakyläkisan tulokset julkistettiin lauantaina 8.8. Maakunnallisilla kyläpäivillä Kankaanpään Venesjärvellä. Maakunnallisen kyläpäivän järjestelyistä vastasivat SataKylät ry ja viime vuoden voittajakylä Venesjärvi.

Venesjärven tanssilavalle oli kertynyt runsaasti väkeä nauttimaan Maakunnallisista kyläpäivistä sekä kuuntelemaan, mikä on Vuoden maakuntakylä 2009. Kyläpäivien ohjelma oli monipuolinen. Esko Myllymäki viihdytti yleisöä sahansoitollaan ja Kansalaisopiston viihdekuoro Tauno Wrangin ohjaamana laulullaan. Lisäksi Matti Palokangas kertoi pian julkaistavasta Venesjärven historiikistä. Puheenvuorot piti Pirjo Kotiranta Satakylät ry:stä, Sari Uoti Satakuntaliitosta, Vuoden 2008 Tiennäyttäjä Silja Saveljeff sekä Venesjärven kyläyhdistyksen viime vuoden puheenjohtaja Susanna Latvajärvi. Juontaja tilaisuudessa toimi Raimo Junnila.

Tilaisuudessa palkittiin Suomen Kylätoiminta ry:n ansiomerkeillä aktiivisia venesjärveläisiä kylätoimijoita. Pronssinen ansiomerkki myönnettiin Aarne Kootalle ja Olli Isoviitalle sekä hopeinen ansiomerkki Susanna Latvajärvelle ja Arno Koskelalle. Virallisen osuuden jälkeen alkoi ilmaiset kylätanssit, jossa orkesterina toimi Soikan Pelimannit.

Venesjärven tanssilavan pihapiirissä oli runsaasti myynnissä paikallisia käsityötuotteita. Tarjolla oli muun muassa nokipannukahvia ja muurinpohjalettuja. Tapahtuman kruunasi erittäin kaunis kesäilma.

Kiikoisten Jaarassa tarjolla aktiviteetteja kaiken ikäisille


Jaaralaiset kylätoimijat sekä Vuoden 2009 Maakuntakyläpalkinnon jakajat Pirjo Kotiranta (vas.) ja Sari Uoti (toinen vasemmalta).

Vuoden 2009 Maakuntakylä Jaara on reilun kahden sadan asukkaan kylä Kiikoisissa. Tuomariston mielestä Jaaran vahvuuksia oli ennen kaikkea perinteinen kylätoiminta, jossa otettiin huomioon eri-ikäiset kylän asukkaat. Lapsille oli rakennettu leikkikenttä ja nuorisolle oli ”nuokkari”, jossa voi harjoitella erilaisia kädentaitoja. Vuoden mittaan kylässä järjestettiin monenlaisia tapahtumia, kyläraitti pidettiin siistinä ja kulttuurihistoriaa vaalittiin muun muassa pitämällä työnäytöksiä vanhoista työtavoista. Toiminta oli suunnitelmallista ja avointa, mukaan pyrittiin saamaan niin kesäasukkaat kuin muiden kylien asukkaatkin.

Voittajakylä osallistuu myös Suomen kylätoiminta ry:n järjestämään valtakunnalliseen kyläkisaan.  Satakuntaliitto palkitsee maakuntakylän syksyn maakuntavaltuuston kokouksessaan 3 400 eurolla.

Tuomariston kiertämät kylät olivat Kukonharja Huittisista, Kauvatsa Kokemäeltä, Kiikoisten Jaara, Korvaluoma-Karhusaari Kankaanpäästä, Ämmälä Karviasta ja Porin Ahlainen.

Tuomaristoon kuuluivat Hanna Marva (pj) Satakuntaliitosta, Pirjo Kotiranta ja Antti Tanner SataKylät ry:stä sekä Minna Mikkola viime vuoden voittajakylästä Venesjärveltä. Tuomariston sihteerinä toimi Satakuntaliiton kyläasiamies Sari Uoti. 

Keväällä aloitetun maakuntakylän haun tulokset julkistetaan  8.8. maakunnallisilla kyläpäivillä Kankaanpään Venesjärvellä kello 17 alkavassa juhlassa.

Tuomariston kiertämät kylät olivat Kukonharja Huittisista, Kauvatsa Kokemäeltä, Kiikoisten Jaara, Korvaluoma-Karhusaari Kankaanpäästä, Ämmälä Karviasta ja Porin Ahlainen.

Tuomaristoon kuuluivat Hanna Marva (pj) Satakuntaliitosta, Pirjo Kotiranta ja Antti Tanner SataKylät ry:stä sekä Minna Mikkola viime vuoden voittajakylästä Venesjärveltä. Tuomariston sihteerinä toimi Satakuntaliiton kyläasiamies Sari Uoti. 

Maakuntakyläpäivien ohjelma:

• Satakuntaliitto julkistaa vuoden 2009 Maakuntakylän

• Ansiomerkkien jako

• Juhlapuheita

• Musiikkiesityksiä

• Kahvio, makkaraa, B-oik.

• Markkinatori, jossa myynnissä paikallisia tuotteita 

• Venesjärveläiset yhdistykset esittelevät toimintaansa

• tanssit Rantalavalla klo:19.00 alkaen, tanssittajana Soikan Pelimannit

Ilmainen sisäänpääsy! Tervetuloa!

Vuoden 2008 kylätoimijat yhdessä SataKylien puheenjohtajan kanssa. Vasemmalla Satakylät ry:n puheenjohtaja Pirjo Kotiranta, keskellä ja oikealla Vuoden 2008 kylätoimijat: Ragina Wittsberg (keskellä) ja Pirkko Ketola (oikealla).

 

Satakunnassa on Vuoden kylä valittu Satakuntaliiton toimesta vuodesta 1994 alkaen. Vuoden kylä –kilpailun ohelle maakunnallinen kylien yhteenliittymä SataKylät ry on perustanut kaksi kilpailua. Vuoro vuosittain valitaan joko Vuoden Kyläteko tai Vuoden kylätoimija.

Viime vuonna valittiin ensimmäisen kerran Vuoden Kyläteko. Palkinto ojennettiin Suttilan Nuorisoseuralle Huittisista heidän rakennettuaan talkoovoimin kilometrin pituisen kevyenliikenteen väylän. Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa vuorossa Vuoden kylätoimijan valinta. Valinta julkistettiin SataKyläåt y:n 10-vuotisjuhlilla Ahlaisissa 28.3.2009. 

-       SataKylien 10-vuotisen taipaleen kunniaksi päädyimme antamaan palkinnon kahdelle hyvin ansiokkaalle kylätoimijalle. Nämä pitkän linjan kylätoimijat ovat Ahlaisten kyläsihteeri Regina Witssberg sekä Pirkko Ketola Mannilan kylästä, Eurasta, kertoo Satakylät ry:n puheenjohtaja Pirjo Kotiranta. 

Ahlaisten ”kyläluudasta” toinen vuoden kylätoimija

Regina on ollut aktiivinen Ahlaisten kylän eteenpäin viejä. Erityisesti hän aktivoitui 90-luvun alussa nuorten asioiden puolesta ja oli yksi avainhenkilö nuorisoseuran toiminnan uudelleen aloittamisessa. Hänen aktiivisuuden ansiosta on Ahlaisiin saatu muun muassa nuorisotila, leikkikenttä, kesäteatteri ja musiikkileikkikoulutoiminta.

Regina Wittsberg on ollut aktivoimassa monta Leader-hanketta, joilla on parannettu koko kylän viihtyvyyttä ja sosiaalista tasoa. Hankkeista voitaisiin mainita leikkikenttähanke, matkailuhanke ja yrittäjien hanke. Viimeksi mainitun hankkeen aikana toteutettiin yrittäjien palveluhakemisto. Näiden hankkeiden avulla on tehty Ahlaista tunnetuksi niin kaupunginpäättäjille kuin muillekin päättäjille sekä matkailijoille. Regina toimii myös aktiivisesti kunnallispolitiikassa Porin kaupungin valtuutettuna sekä on kuulunut jo vuosia Karhuseutu ry:n hallitukseen.

Euralainen Vuoden kylätoimija

Pirkko Ketola on pitkän linjan kylätoimija, jonka ansiot niin kylien kehittäjänä kuin kylien ja asukkaiden asioista huolehtivana kuntapäättäjänäkin ovat myös Vuoden Kylätoimija –tittelin arvoiset.

Pirkko Ketola on Pyhäjärviseutu ry:n perustajajäsen ja aktiivinen toimija Pyhäjärviseutu ry:n hallituksen jäsenenä, omassa kylässään, harrastustoiminnassa ja monissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Pirkko Ketola on toiminut kunnallisissa luottamustoimissa 12 vuotta, Mannilan kylätoimintayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1995 ja Pyhäjärviseutu ry:n hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä jo useita vuosia.

Pirkko Ketola on ammatiltaan maaseutuyrittäjä päätuotantosuuntina lammastalous ja perunanviljely. Hän luonnehtii itseään osuvasti ja totuudenmukaisesti seuraavasti: ”Olen optimistinen, ennakkoluuloton, kaikkeen uuteen maltillisesti suhtautuva. Mielestäni tulen kanssaihmisten kanssa juttuun. Tuppisuuksi ei voi moittia eikä huumorikaan ole poissuljettu. Vielä on virtaa jatkaa myös kunnallispolitiikassa”.

Esko Pennanen kiitti SataKyliä ja SYTYä saamastaan tunnustuksesta.

SataKylät ry on anonut Suomen Kylätoiminta ry:ltä SataKylien perustajajäsenelle, Satakuntaliiton aluekehittäjälle, valtiotieteen maisteri Esko Pennaselle kultaista ansiomerkkiä. Kultaiseen ansiomerkkiin vaaditaan erityisen painavat ansiot paikalliskehittämisessä. Ansiomerkki jaettiin Pennaselle SataKylät ry:n 10-vuotisjuhlassa Ahlaisissa 28.3.2009.

Esko Pennasen elämään maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat kuuluneet työn puolesta jo  70-luvun puolivälistä valtion keskushallinnossa ja 80-luvun alusta täällä Satakunnassa, ensinnä järjestötehtävissä ja vuodesta 1983 alkaen Satakunnan seutukaavaliitossa ja nyttemmin Satakuntaliitossa, jossa hän toimii aluekehityksen toimialan projektipäällikkönä.

Mittavat ansiot paikalliskehittäjänä

Kylätoiminnan kehittäminen sai uudenlaisen merkityksen Satakunnassa vuonna 1992, jolloin Satakuntaliittoon palkattiin maakunnallinen kyläasiamies. Pennanen on toiminut siitä lähtien kyläasiamiestoimintaa rahoittavien projektien ohjausryhmien puheenjohtajana ja kyläasiamiehen

 ”tukihenkilönä”.

-     Tietynlainen isyys on kasvanut vuosien myötä kylätoimintaa kohtaan, Ja voihan hyvässä mielessä puhua myös tietynlaisesta syyllisyydestäkin asioiden laitaan, kertoo Pennanen.

Pennanen on myös vaikuttanut satakuntalaisten Leader-toimintaryhmien perustamiseen sekä antanut erilaisten ohjelmien valmisteluun merkittävän työpanoksen maaseudun ja kylien kehittämisen asiantuntijana. Lisäksi hän on toiminut LEADER+ -seurantakomiteassa.

”Kylien rakastaja”

Esko Pennanen oli osaltaan alullepanijana Satakunnan Vuoden Kylä -kilpailussa. Ensimmäinen vuoden kylä valittiin vuonna 1994.  Satakuntaliitto myöntää edelleenkin Vuoden kylälle 3 400 euron rahapalkinnon. 

Pennanen kuvaa itseään ”kylien rakastajaksi”.

-     Elävä maaseutu tarkoittaa eläviä kyliä. Myös luontosuhde on maalla erilainen. Toivottavasti luonnon hyödyntämisen ajattelu ei katoa tulevaisuudessakaan, ja luontosuhteesta muodostuu maaseudun vetovoimatekijä tänä tietoyhteiskunnan ja innovaatioiden aikakautena. Tärkeää olisi huomioida, että kilpailukykyä ja innovaatioita voi olla maaseudullakin, toteaa Pennanen.