Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli joulukokouksessaan tiistaina 8.12. kolme uutta hankehakemusta, joista jokaiselle päätettiin puoltaa rahoitus. Kahden vuoden aikana on nyt käsitelty 101 hankehakemusta. Hakemuspaine on ollut lähes kaksinkertainen viime ohjelmakauteen verrattuna, mikä selittyy suurelta osin yritystukien mukaantulolla.
Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n elinkeinojen kehittämishankkeella luodaan koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva-alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen. Hollannin maaseudulta lähtenyt Green Care -hoivayrittäjyys nähdään mahdollisuutena myös suomalaisten maatilojen monialaistamiseksi. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Etenkin vanhus- ja nuorisokoteja on viime vuosina syntynyt nopealla tahdilla Joutsenten reitin alueella. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on kahdeksan uuden hoivayrityksen perustaminen.
YHTEYSHENKILÖ: Jukka Kaartoluoma, P. 03 5213 5105
Hämeenkyröläisen Jumesniemen seudun kyläyhdistys ry:n Koko kylä liikkeelle -hankkeella parannetaan kyläkeskuksena toimivan kirkko-koulun ja kyläsalin piha-alueen palveluita ja viihtyvyyttä. Investointihankkeessa uusitaan jääkiekkokaukalon perustukset, laidat ja valaistus. Lapsia varten rakennetaan kiipeilyteline.
YHTEYSHENKILÖ: Juha Välilä, P. 040 7421 741
Sastamalaisen Puiden kaato- ja hoitotyöt arboristi Tom Nylund tmi:n investointituella laajennetaan yrityksen palveluketjua hankkimalla kantojyrsinkone.
YHTEYSHENKILÖ: Tom Nylund, P. 050 560 8318
Ministeriön silmät avautuivat Punkalaitumen maahanmuuttoseminaarissa
Joutsenten reitin järjestämä Maahanmuuttaja maaseudun vahvuutena -seminaari kokosi Punkalaitumen vastaanottokeskukselle 1.12. reilut 50 henkeä Oulun seudulta Varsinais-Suomeen. Monelle oli yllätys että Helsingin sijaan Suomen kansainvälistyneimpiä paikkakuntia ovat Oravainen ja Korsnäs ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ulkomaalaisten väestöosuudella mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoron pitänyt ylitarkastaja Sanna Sihvola totesi tilaisuuden jälkeen silmiensä auenneen maaseudun maahanmuuton mahdollisuuksille. - Nykyisessä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa ei maahanmuutosta ole edes mainintaa, Sihvola pahoitteli. Esimerkiksi Ruotsin maaseutuohjelmassa maahanmuutto ja kotouttaminen ovat yksi painopistealueista.
Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius lainasi esityksessään tuoreen kuntastrategian visiota: "Tietoinen kansainvälistyminen tuottaa paikallista elinvoimaa". SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus toi esiin turvapaikanhakijoiden maallemuuton pullonkaulana kuntapaikkojen vähyyden - moni kunta pelkää kustannuksia vaikka valtio tukee sijoitusta kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Suunnittelija Sami Tantarinmäki Turun yliopistosta kertoi tutkimuksestaan, joka käsitteli maahanmuuttajien kokemuksia Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla. Haasteista huolimatta maalle juurtuneet maahanmuuttajat viihtyivät yleensä hyvin ja kokivat mm. voivansa olla maaseudulla yksilöitä.
ESR-koordinaattori Jaana Niemi kertoi Pirkanmaalla toimivista ESR-rahoitteisista maahanmuuttohankkeista, jotka keskittyvät pääosin työperäiseen maahanmuuttoon. Puheenjohtaja Rodrigo Gines Vierasjoukkue-yhdistyksestä esitteli pirkanmaalaisten maahanmuuttajien omaa aloitetta kotoutumisen edistämiseksi urheilun keinoin. Keskustelussa todettiin, että myös Leader-yhdistykset voivat toimia maassa jo asuvien maahanmuuttajien hyväksi - mm. Sanna Sihvola kertoi esimerkkejä venäläismuuttajien hankkeista Etelä-Karjalassa.
Seminaarin lopuksi opettaja Jessica Zhang Tampereen kesäyliopistosta esitteli koulutusohjelmaa, jolla Tampereen korkeakoulujen ulkomaisia opiskelijoita tutustutetaan ympäröivään maaseutuun yhdessä Leader-yhdistysten kanssa. Petri Rinne Joutsenten reitiltä kuvaili lyhyesti Integration Net -aloitetta, jonka kautta Lounais-Suomen Leader-ryhmät voivat siirtää EU-maiden hyviä kotouttamiskäytäntöjä omille alueilleen.
Seminaarissa oli myös vahva maahanmuuttajaedustus. Brittiläinen freelance-toimittaja Egan Richardson vertasi seminaarin jälkeen kokemuksiaan Ruotsissa ja Suomessa asumisesta ja totesi suomalaisilla olevan asenteissaan paljon opittavaa: maahanmuuttaja nähdään meillä valitettavan usein pelkkänä taloudellisena yksikkönä vailla inhimillisiä piirteitä. Richardson käsittelee seminaaria ja maaseudun maahanmuuttoa maamme laajalevikkisimmän englanninkielisen sanomalehden Six Degreesin seuraavassa numerossa (ks. http://6d.fi).
