Pirkanmaan liiton ruutupohjaisen (1km x 1km) väestöaineiston mukaan sekä Hämeenkyrön että Sastamalan maaseutualueet ovat 2000-luvulla kasvaneet keskusta-alueita nopeammin. Aineisto on vertailukelpoisin Hämeenkyrössä, jossa tiheästi asuttujen (yli 100 hlöä/km2) ruutujen määrä on säilynyt koko vertailujakson samana (13 kpl). 1980-luvulla harvaan asutun alueen väkiluku vielä laski Hämeenkyrössäkin mutta kääntyi kasvuun jo 1990-luvulla (+3%). 2000-luvulla Hämeenkyrön maaseutu (+9%) on lisännyt väestöään keskusta-alueita (+4%) nopeammin. Hämeenkyrön väestöstä 54 % asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 46 % harvaan asutuissa ruuduissa.


Sastamalassa maaseutualueiden väkimäärä kääntyi kasvuun vasta 2000-luvulla. Osan muutoksesta selittää väestön väheneminen tiheästi asutuissa ruuduissa, jolloin ruutujen luokitus on muuttunut vertailujakson aikana. Sastamalan alueella oli tiheästi asuttuja ruutuja enimmillään vuonna 1990, 39kpl. Vuonna 2008 tiheiden ruutujen määrä oli 34. Sastamalan maaseudun väkiluku on 2000-luvun aikana kasvanut prosentilla ja keskustojen vähentynyt 12%. Sastamalalaisista 56% asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 44% harvaan asutuissa ruuduissa.


Vertailussa käytetty raja-arvo 100 hlöä/km2 on kansainvälisesti verrattuna alhainen, esimerkiksi OECD määrittelee maaseutumaisiksi alle 150 hlöä/km2 alueet. Joutsenten reitti tilaa vastaavat väestökehitystiedot uuden ohjelmakauden valmistelua varten myös Huittisten ja Punkalaitumen osalta.