Syyskuun viimeisellä viikolla 20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyön parissa työskentelevää henkilöä osallistui maaseutuverkostoyksikön järjestämälle opintomatkalle Irlantiin. Osallistujien joukossa oli edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. Matkan tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen maaseudun kehittämisen malleja ja ottaa oppia toinen toisiltamme. Ongelmat ovat osittain yhteisiä varsinkin mitä byrokratiaan tulee, mutta hyviä käytäntöjä vertailemalla monta karikkoa voidaan väistää.
Irlannissa on paikalliskehittämisessä Suomea kokonaisvaltaisempi ote ja Leader-toiminta on yksi keskeisimmistä maaseudun kehittämisen toimintamalleista. Leader-rahoituksen lisäksi monien kansallisten ohjelmien rahoitus kanavoidaan alueille Leader-toimintaryhmien kautta. Irlannissa on huomattavan paljon kansallisia ohjelmia, joilla ehkäistään mm. sosiaalista syrjäytymistä ja järjestellään maaseudun asukkaiden asiointiliikennettä turvaten kuljetukset syrjäkyliltä. Euroopan komission DG Agrin edustaja Jean-Michel Courades toivoo Leaderin kansainvälisen etujärjestön ELARDin vievän vuosina 2011-2012 Suomen puheenjohtajakaudella Leaderiä juuri tähän suuntaan:
vahvasta Leader-verkostosta tulisi välittäjäorganisaatio myös muulle ohjelmarahoitukselle Irlannin mallin mukaan.
Irlannista puuttuu kokonaan aluetason viranomainen (Suomen ELY-keskus), mikä antaa Irlannin Leader-toimintaryhmille mahdollisuuden tehdä hankkeista rahoituspäätökset ja myös maksaa rahat hakijoille, toki maksajaviraston käsittelyn jälkeen. Tämä vähentää hallinnoinnin päällekkäisyyksiä ja antaa toimintaryhmälle Suomen mallia vahvemman roolin. Leader-toimintaryhmien henkilöstössä ja hallituksessa on moniosaajia ja pääosin kentän tuki, mutta Suomessa viranomaisten, kuntien ja poliittisten päättäjien suuntaan toimintaryhmät eivät välttämättä nauti sitä arvostusta, mikä niille kuuluisi.
Suomessa selkeästi parempi asia on yksittäisen Leader-toimintaryhmän hallituksen muodostamisperiaate ja tapa päättää rahoitettavista hankkeista. Irlannissa toimintaryhmät ovat organisoituneet yrityksiksi. Jokaisen toimintaryhmän hallituksessa istuu 24 osakasta ja tämän lisäksi hankkeiden ennakkoarviointi tehdään ulkopuolisen asiantuntijaraadin toimesta. Suomessa toimintaryhmät ovat yhdistyksiä ja hallituksessa on vähintäänkin puolet vähemmän edustajia. Hallitus on koottu kolmikannan mukaan siten, että kolmannes edustajista edustaa kuntia, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes yksittäisiä asukkaita tai pienyrittäjiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei käytetä.
Kun OECD teki pari vuotta sitten tutkimuksen Suomen Leader-toiminnasta, tärkeimmäksi onnistumista selittäväksi tekijäksi nousi toimintaan valmis ja toiminnan mahdollistava kenttä: kylätoiminta ja toimintaryhmät. Irlannissa ei ole yhdistystoimintaa eikä kylätoimintaa samalla tavalla kuin Suomessa, mutta Irlannin Leaderin menestystarina perustuu muulla tavoin organisoidun erilaisten paikallistoimijoiden kentän toimivuuteen ja yhteen hiilen puhaltamiseen.
Keskusteluissa Irlannin ja Suomen maksajaviraston, toimintaryhmien ja verkostoyksikön edustajien kesken nousi esiin mahdollisuus Irlannin ja Suomen intensiivisestä yhteistyöstä Leaderin kehittämiseksi ja parantamiseksi entisestään. Kun yhdistetään Leaderin erityisluonteen huomioivat pelisäännöt (vähäisempi byrokratia), Irlannin sujuvat käytännöt ja toimiva hanketietojärjestelmä sekä meidän suomalaisten hyvät toimintakäytännöt (hallituksen kolmikanta ja yhdistys toiminnan pyörittäjänä), Leader-toiminnan kehittymiselle entistä ehommaksi on erinomaiset mahdollisuudet, kun vielä muistamme itse olla innostuneita ja innostavia.
Marja Kares-Oksman
