Reposaaren ympäri kulkeva kävelyreitti Reposaari-kierros avattiin lähes sadan henkilön voimin Porin päivän vieton yhteydessä 3.10. Reitti kuljettaa lenkkeilijät opastetusti saaren ympäri tarjoten virkistystä sekä keholle että mielelle. Kauniissa merimaisemissa voi halutessaan tutustua myös saaren historiaan eri kohteissa, sillä polun yhteyteen on koottu kertomuksia muun muassa Reposaaren sahan ja kaupparannan toiminnasta sekä saaren liikenneyhteyksistä ja valoheitinkallioista.

Polun avajaisiin osallistuneet patikoijat tutkailevat opaskarttojen yhteyteen tehtyjä Reposaari-kierroksen opasteita.

Erinomaisesti opastetulla reitillä ei pääse eksymään, sillä karttataulujen lisäksi reitin varrella on useita opasteviittoja. Polut on merkitty myös puihin maalatuilla keltaisilla ympyröillä. Reposaari-kierros palvelee sekä paikallisia lenkkeilijöitä ja koululaisia että turisteja ja muita saarella kävijöitä. Reitti kulkee myös Siikarannan leirintäalueen läpi ja leirintäalueen grillipaikka ja muut palvelut ovat Reposaari-kierroksen kulkijoiden käytössä.

Reposaari-yhdistys on saanut reitin rakentamiseen Leader-rahoitusta Karhuseutu ry:ltä. Reposaari-kierros on yksi yhdeksästä Karhuseudun Polut -hankkeen alahankkeesta. Karhuseutu ry rahoittaa erilaisia kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella toteutettavia yhdistysten ja pienyritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Reposaari-kierroksella viriteltiinkin jo uusia hankesuunnitelmia makkaranpaiston lomassa. Keskustelu jatkui vilkkaana vielä kierroksen päättäneellä seurakunnan tarjoamalla munkkikahvilla.

Syyskuun viimeisellä viikolla 20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyön parissa työskentelevää henkilöä osallistui maaseutuverkostoyksikön järjestämälle opintomatkalle Irlantiin. Osallistujien joukossa oli edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. Matkan tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen maaseudun kehittämisen malleja ja ottaa oppia toinen toisiltamme. Ongelmat ovat osittain yhteisiä varsinkin mitä byrokratiaan tulee, mutta hyviä käytäntöjä vertailemalla monta karikkoa voidaan väistää.

Alatalo ja Rantanen tutkivat piirustuksia tuotantolinjan alkupäässä.

Karvialaisen Konto Oy:n toiminta on juuri käynnistymässä. Yritys valmistaa luonnonkuiduista huopa-, levy- ja muotopuristetuotteita. Käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Hankkeella yritys teki yritystoiminnan käynnistämiseen vaadittavat koneinvestoinnit. 

 
Reijo Rimpelä ja Leena Gustafsson työskentelevät molemmat Maaemo-hankkeelle.

Parhaat käytännöt 2010 -kilpailulla maaseutuverkosto etsii vuonna 2010 maaseudun parhaita käytäntöjä. Kilpailun tavoitteena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja.

 Oivalla kyläsi kulttuuri ja luonto. Tehdään maisemasta maaseudun menestystekijä.

Kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) siirsi vastuun kouluverkkosuunnittelusta kunnille.

Seminaarisali täyttyi puheesta ja tunteista, kun kylä- ja kuntavaikuttajat kokoontuivat Porissa keskustelemaan kyläkouluista. SataKylät ry:n järjestämän seminaarin tarkoituksena oli koota kouluistaan huolestuneet kyläläiset sekä kuntien edustajat samaan tilaan keskustelemaan kouluverkon kohtalosta. Pienten koulujen lakkauttaminen koskettaa myös maakuntarajojen ulkopuolella. Seminaariin olikin saapunut aktiivista kuulijakuntaa myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan puolelta.

Pyhäjärviseudulla käynnistyi huhtikuussa Talousvalmentaja-hanke, joka on suunnattu kaikille alueen yrittäjille. Hanke toteutetaan Pyhäjärviseudulla kolmen kunnan alueella (Eura, Säkylä, Köyliö) ja hallinnoijana toimii Säkylän Yrittäjät ry. Hanke on lähtenyt yrittäjäryhditysten tilaisuuksista yrittäjien toiveista ja tarpeesta, ja sille on myönnetty Leader-tukea Pyhäjärviseutu ry:ltä.

Hankkeen päätavoitteina on yritysten taloustietouden ja näin yritysten talouden suunnittelun ja seurannan parantaminen sekä alueen yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten välisen yhteistyön lisääminen.   

Koulutukset – luennot ja pienryhmät

Taloustietoa jaetaan erilaisissa koulutuksissa, jotka sisältävät sekä teoriatietoutta luentotyyppisissä koulutustilaisuuksissa että käytännön harjoituksia pienryhmissä.

Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 25 yritystä, mutta mukaan mahtuu vielä muutama yritys, joka osallistuu myös pienryhmiin. Luentotyyppisiin koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki alueen yrittäjät.

Koulutuksella pyritään tuomaan yrittäjille kokonaiskuvaa yrityksen talouden hoitoon.Erityisesti koulutuksessa painotetaan sitä, miten tilinpäätösasiakirjoja hyödynnetään talouden suunnittelussa ja seurannassa sekä talouden tunnuslukujen käytäntöön soveltamista.

Luentotyyppisiä koulutustilaisuuksia järjestetään syksyn aikana vielä kuusi. Näistä koulutuksista erityisesti nuoret yrittäjät saisivat kullanarvoista tietoa, mutta myös kauemmin toimineille yrityksille koulutuksista on käytännön hyötyä. 

Talousvalmentaja ohjaa pienryhmätyöskentelyä. Hankkeessa mukana oleville yrityksille talousvalmentaja tekee analyysin tilinpäätöstietojen perusteella ja tekee tarvittavat talouden tunnuslukulaskelmat ja analysoi näiden perustella yrityksen tilannetta. Tämän jälkeen talousvalmentaja analysoi yhdessä yrittäjien kanssa tuloksia pienryhmissä ja antaa kehittämisehdotukset kirjallisesti yrittäjille.

Talousvalmentajiksi on valittu KM, rahoituskonsultti Timo Valtonen, Promeo Oy, Jyväskylästä ja    HTM-tilintarkastaja ja KLT-kirjanpitäjä Kaarina Pyydönniemi, Pyydönniemi Ky, Porista.

Kysymyksiä asiantuntijoille

Yrittäjät voivat esittää talousaiheisia kysymyksiä asiantuntijoille/talousvalmentajillemme netin kautta ja myösvastaukset julkaistaan hankeen kotisivuilla.

Hankkeeseen osallistuminen

Koulutuksista peritään 25 € /yrittäjä/ilta hankkeen omarahoitusta varten. Pienryhmätyöskentelyyn osallistuvat maksavat omarahoitusosuutena  (165 €+ alv). Tämä sisältää kaikki koulutukset ja pienryhmätyöskentelyn. 

Pyhäjärven järvipelastajien kalusto herätti runsaasti kiinnostusta verkottautumisiltaan osallistuneiden keskuudessa.

Säkylässä, Kotkaniemen saunalla, kokoontui elokuun viimeisenä iltana toistakymmentä maaseudun kehittäjää ja Leader-hanketoteuttajaa Pyhäjärviseutu ry:n järjestämään verkostoitumisiltaan. Illan aikana osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja kuulivat Pyhäjärviseutu ry:n ajankohtaisia asioita, kuten Leader-ohjelman tähänastisia tuloksia.

UPV Icehearts joukkue on uusien haasteiden edessä kolmannen toimintavuoden alkaessa, sillä tusinan 2.-4. luokkalaisen jääsydämen haaveissa siintää paikka salibandysarjassa. Icehearts-toiminnassa on silti kyse muustakin kuin urheilusta. Toimintamallin ytimessä ovat syrjäytymisuhan alla olevat lapset, joille päivittäinen selviytyminen koulunkäynnistä ja sosiaalisista tilanteista on ongelmallista. Icehearts antaa kokonaisvaltaista tukea lapsille ja heidän perheilleen niin koulunkäynnissä kuin vapaa-ajallakin. 

Ulvilan Icehearts-kasvattaja Jani Söderling on koonnut kouluvuoden aikana pojat yhteen 2-3 kertaa viikossa peliharjoituksiin, joissa eri lajeja on harjoiteltu yhdessä. Sen lisäksi kasvattaja on ollut päivittäin poikien tukena koulutyössä.
– Yhdessä toimimista on nyt harjoiteltu kolme vuotta ja homma alkaa sujua. Monelle on ollut vaikeinta opetella noudattamaan sääntöjä, ihan perusasioista on pitänyt lähteä liikkeelle, kertoo Söderling. 

Icehearts-kasvattaja Jani Söderlingin ohjauksessa yhteispeli sujuu jo koko joukkueelta niin pelikentillä kuin vapaa-ajallakin.

Joukkueen kesäleirillä sääntöjen ja käytöstapojen opettelu onnistuu poikien kanssa puuhatessa arkisissa tilanteissa ja Söderling yhdessä apuvalmentaja Jesse Jokelan kanssa pitää luontevasti kuria yllä. Jokela komentaa kiroilijan ruokajonon viimeiseksi nuhteiden kera ja tulella leikkiminen on ankarasti kielletty – paitsi valvotusti ja sammutusveden kera. Poikien melskatessa Söderling huokaisee ja toteaa, ettei kasvattajan työ ole aina iloista peuhaamista ollut.
– Alussa sitä välillä mietti, että mihin tässä on oikein tullut lähdettyä. Nyt asiat kuitenkin sujuvat hyvin, enkä vaihtaisi tätä hommaa mihinkään. Muutaman kerran jokunen poika on harjoituksista lähtenyt ovet paukkuen, mutta aina ne ovat seuraavalla kerralla tulleet iloisina takaisin, kertoo Söderling, joka vaihtoi kerralla elämänsä suuntaa jättäessään prosessityön tehtaassa alkaakseen Icehearts-kasvattajaksi. Nyt hänellä on tähtäimessä oppisopimuksella suoritettava lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinto.
– Nykyään ei enää tarvitse lähteä puoliväkisin töihin aamuisin. Olen ollut tähän päätökseeni erittäin tyytyväinen, hän iloitsee. 

Icehearts-toimintamalli on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta se on otettu hyvin vastaan myös Ulvilassa. Toiminta on saanut paljon kiitosta kouluilta ja kodeilta.
– Opettajat ovat kiitelleet, kun luokkatilanteet ovat rauhoittuneet ja poikien oppiminen sujuu paremmin, sanoo Söderling ja kertoo, että tällä tavoin kaikki oppilaat ovat pysyneet muiden tahdissa mukana – myös matematiikassa.

Yhteistyö joukkueen, koulun ja kodin välillä on tiivistä. Jääsydän-kasvattaja on viikoittain yhteydessä vanhempiin. Välillä kasvattaja on myös linkkinä kodin ja koulun välillä.
– Jos on tapahtunut jotain, voi olla helpompi soittaa minulle kuin opettajalle. Tieto niin hyvästä kuin pahasta käytöksestä kulkee, kun luottamus on kohdallaan, sanoo Jani Söderling. 

Icehearts on toiminut ensimmäiset vuotensa Karhuseutu ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella. Nyt jatkosta neuvotellaan Ulvilan kaupungin kanssa ja loppuvuodeksi rahoitus onkin jo löytynyt sosiaali- ja sivistystoimilta. Yhteistyötä viritellään myös yksityisten toimijoiden kanssa.
– Leader-rahoitus on ollut elinehto hankkeelle ja sen avulla koko toiminta saatiin alkuun.  Aiemmin suurkaupungeissa testattu Icehearts-toimintamalli sopii mainiosti myös pienemmille paikkakunnille. Tavoitteenamme on levittää toimintaa myös muualle Satakuntaan, kunhan Ulvilan toiminta saadaan varmalle pohjalle, kertoo hankkeen länsirannikolle tuonut Ulvilan Pesä-Veikkojen Jukka Marttala. 

UPV Icehearts -hanke finaaliin

Leader-rahoitusta saanut UPV Icehearts on valittu Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun finalistiksi. Parhaat käytännöt -kilpailun tarkoituksena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja eri puolille Suomea. Kilpailun voittajat julkistetaan 7.10. Helsingissä järjestettävässä Maaseutugaala 2010 -tilaisuudessa. 

Leader-ohjelma

• Leader-rahoituksen tarkoitus on tukea paikallista omaehtoista kehittämistyötä ja löytää sen kautta uusia ratkaisuja maaseudun asumiseen ja yrittämiseen.
• Tukea yhdistyksille ja pienyrityksille toiminnan kehittämiseen ja investointeihin
• Rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja kunnilta ja sitä myöntävät Suomessa 55 toimintaryhmää
• Karhuseutu ry -toimintaryhmä toimii kuuden kunnan alueella: Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila
• Lisätietoja: www.karhuseutu.fi

(Artikkeli on julkaistu hieman lyhennettynä Satakunna Viikko -lehdessä 26.8.2010)

Jaaran kylätalon pihamaa keräsi runsaasti väkeä juhlistamaan maakunnalista kyläpäivää.

Viime vuoden maakuntakylässä, Kiikoisten Jaarassa, vietettiin maakunnallista kyläpäivää 14.8.2010. Kylätalolle oli kertynyt runsaasti väkeä nauttimaan päivästä. Kyläpäivien ohjelma oli monipuolinen. Ennen varsinaista ohjelman alkua ulkona oli Myötätuulen viestin vastaanotto, jossa viestiläiset jättivät tervehdyksensä sekä Kiikoisten kunnanjohtajalle että Satakuntaliitolle.

Pukinsarven Tröötöttäjät viihdyttämässä yleisöä.

Palkitut jaaralaiset kyläaktiivit yhteispotretissa.

Úlkoteltassa Kiikoisten Soittokunta viihdytti musiikillaan.

Riukuaitaa kasataan paikallisten voimin.

Ahlaislaiset esittivät Torilla-näytöksen.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on vastaanottanut kuluvalla Leader-kaudella kesäkuun loppuun 2010 mennessä yhteensä 211 hankehakemusta, joista 150 on saanut yhdistyksen hallituksessa myönteisen päätöksen. Virallisen hankepäätöksen ELY-keskuksesta on saanut 106 hanketta. Toukokuulla pidettiin peräti 2 hallituksen kokousta. Ensimmäisessä hyväksyttiin 22 pieninvestointia koordinointihankkeen alahankkeiksi. Toisessa kokouksessa käsiteltiin 13 muuta hanketta, joista 10:tä päätettiin tukea. Kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin 7 uutta hanketta. Alla tarkempi selvitys myönnetyistä hanketuista, lisäksi hyväksytty 6 yrityshankketta.

Alaskylän Kyläseura ry / Kylätalon ulkorakennuksen katto
Kyläseura omistaa kylätalon, jonka yhteydessä on myös ulkorakennus. Taloa vuokrataan halukkaiden käyttöön, kuten myös ulkorakennuksessa sijaitsevia saunatiloja. Hankkeessa uusitaan ulkorakennuksen vanha tiilikatto, rännit, syöksytorvet ja savupiippu.

Lamminkosken Kyläseura ry / Lamminkoski kuntoon
Hankkeessa rakennetaan kyläläisten kokoontumispaikaksi iso kota ja kunnostetaan kotaa ympäröivään maastoon ulkoilureitti. Lisäksi kyläläiset tekevät maisemanhoitoa raivaamalla näkyvyyttä haittaavaa pusikkoa kyläraitin varressa.

Sävin Pyrkijä ry / Kota Sävin kentälle
Yhdistyksellä on Suodenniemen Sävin kylässä kenttä ja tanssilava. Tässä hankkeessa lavan ja kentän yhteyteen rakennetaan kota. Näin alueen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat ja siellä voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia ympäri vuoden.

Parkanon keskustan ala-asteen vanhempainyhdistys ry / Haapasen pulkkamäki
Hankkeessa rakennetaan pulkkamäki koululaisten ja päivähoitolasten käyttöön. Mäki tulee myös urheiluseurojen ja kaikkien muiden halukkaiden käyttöön. Lisäksi alueelle rakennetaan laavu, joka lisää oleellisesti alueen viihtyisyyttä.

Laitila-Tuunajärven kyläyhdistys ry / Monitoimitalon roskakatoksen rakentaminen ja pururadan ja pihan kunnostus
Kylätalo on kovassa käytössä ja hankkeessa parannetaan kylätalon viihtyisyyttä rakentamalla jätteenkeräysastioille katos ja kunnostamalla ympäristöä. Kylätalon pihan ja pururadan valaistusta parannetaan.

Paja Parkano ry / Toimitilojen kunnostushanke
Paja Parkano ry on parkanolaisten nuorten miesten ajoneuvo- ym. harrastustoimintaan liittyvä yhdistys. Yhdistyksellä on toimitilat, joita parannetaan rakentamalla sauna- ja suihkutilat sekä pukuhuone ja kunnostetaan harrastetiloja. Lisäksi hankitaan pingis- ja biljardipöytä sekä rakennetaan moottoripyörille säilytystila.

Tampereen kesäyliopisto ry / Maahanmuuttajat maaseudun vahvuutena
Kyseessä on yhteishanke, jolle haetaan rahoitusta 8 toimintaryhmältä. Hankkeen kohteena ovat Suomen maaseudun maahanmuuttajat 8 toimintaryhmän alueella sekä maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevat tahot. Hankkeessa identifioidaan kohdealueiden maahanmuuttajaväestö, kartoitetaan maahanmuuttajille järjestettyjä kotouttamispalveluita (tahot, resurssit ja valmiudet), tunnistetaan kehittämishaasteet sekä kootaan kokemuksia maahanmuuttajien rekrytoinnista ja kotoutumisesta. Hankkeella tuetaan alueiden maahanmuuttostrategiatyötä sekä valmistellaan kansainvälistä yhteistyötä kotouttamiskäytäntöjen kehittämiseksi.  

Kehitys-Parkki Oy / Lasten teollisuuspuisto –esiselvityshanke
Kehitys-Parkki Oy on Parkanon ja Kihniön yhteinen kehitysyhtiö, jonka tehtävät liittyvät elinkeino- ja matkailupalveluiden kehittämiseen. Lasten teollisuuspuiston perustamisesta on esitetty idea ja se palvelisi teknologiateollisuuden imagon nostoa ja houkuttelisi nuoria alalle töihin tulevaisuudessa. Puistosta tulisi myös vetovoimainen matkailukohde ja lisäisi Parkanon kaupungin tunnettavuutta. Esiselvityshankkeella kehitetään ideaa ja arvioidaan sitä kriittisesti ja selvitetään mm. puiston sijaintia, toteutuksen alustavaa suunnittelua, kustannusarviota ja rahoitusta.

Karvian Kiri ry / Kirin riveissä ulkoillen ja pyöräillen 2010
Karvian Kiri ry on urheiluseura, joka pyrkii aktivoimaan myös aikuisikään ehtineitä harrastajia. Kirin tanssilavan yhteydessä oleva telttakatoksen alla olevan lavan lattia kunnostetaan ja näin mahdollistetaan aitojen ulkotanssien järjestäminen.

Kankaanpää Seura ry / PataviNos
Hanke on kansainvälinen ja yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Italiassa sijaitsevat kuusi Leader-toimintaryhmää. Hankkeessa edistetään kohdealueiden matkailua tuomalla esiin eksoottisia kulttuurikohteita ja historiallisesti merkittäviä paikkoja. Tavoitteena on yhdistää matkailua ja kulttuuria. Hankkeessa tehdään esittelyvideoita kohteista, henkilöistä, palveluista ja digitaalista sekä perinteistä esittelymateriaalia. Lisäksi tavoitellaan kansainvälistä verkostoitumista ja seudullista matkailuyhteistyötä.

Kankaanpään Tekevät ry / Väriä ja virkistystä
Tässä hankkeessa käynnistetään työpaja Pomarkussa ja Siikaisissa. Toiminta ei ole tarkoitettu pelkästään työllistettäville, vaan sinne voivat tulla kaikki kuntien asukkaat ikään katsomatta. Hankkeen aikana luodaan kontakteja ja pyritään vakiinnuttamaan työpajan toiminta siten, että se jatkuu hankkeen jälkeenkin esim. osuuskunnan muodossa. Työpajatoiminta on monipuolista, se voi käsittää mm. puu- ja tekstiilitöitä, kierrätystavaran uusiotuotteistusta, korjausrakentamista, entisöintiä, ruuanlaittoa ja siivousta sekä kulttuuria kuten teatterin tekemistä. Kunnat ovat mukana projektissa ja kustantavat osan siitä.

Kirjoittaja: Leena Ojala

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimintaryhmän hallitus ja henkilöstö tutustuivat hankkeisiin kesäretkellä 17.6.2010. Hallitus piti kokouksen ensimmäisessä vierailukohteessa Lavian Tahostenniemellä. Länsi-Lavian Loiske ry:llä on kauniilla paikalla Karhijärven rannassa tanssilava ja kahvila/huoltorakennus.  Yhdistykselle on myönnetty Leader-tukea hankkeeseen, jolla laajennetaan kahvila/huoltorakennusta tehden asianmukaiset wc-tilat ja saunan. Laajennus mahdollistaa tilojen käytön ympäri vuoden, sillä tämän jälkeen esimerkiksi talvella voidaan järjestää avantouintia. Yhdistyksen aktiivit Olli Maja ja Antti Isokallio esittelivät rakennuspaikkaa, jossa kaivuu- ja putkitöitä oli jo tehty.

Lavian Tahostenniemellä, Karhijärven rannassa, poseerattiin hetki ennen hallituksen kokousta.

Sitten siirryttiin Lavian keskustaan ruokapalveluyrittäjä Sirkka-Leena Saarisen luo nauttimaan herkullista lounasta. Apusiskot Ky:n nimellä toimiva yritys valmistaa ruoka-annoksia joko paikan päällä nautittavaksi tai mukaan otettavaksi. Sirkka-Leena kertoi, että uusi yrittäjä on otettu hyvin vastaan ja asiakkaat ovat arvostaneet hyvistä raaka-aineista valmistettua maukasta ruokaa. Jopa 80 % annoksista myydään mukaan otettavaksi, palvelua käyttävät erityisesti iäkkäät. Yrittäjälle on myönnetty Leader-tukea tarvittavien koneiden ja tarvikkeiden hankintaan.  

Sirkka-Leena Saarinen kertoi ruokapalveluyrityksensä Apusiskot Ky:n toiminnasta Laviassa.
 

Retkeläiset siirtyivät bussilla Pomarkun rautatieasemalle. Siellä kunnanjohtaja Eero Mattsson esitteli rautatieaseman kunnostushankkeen edistymistä. Rautatieaseman tiloja kunnostetaan parhaillaan matkailukäyttöön, huoneet muutetaan majoitustiloiksi ja keittiö uusitaan. Rakennukseen on tehty myös uudet sauna- ja suihkutilat. 16 yöpyjälle suunnitellut majoitustilat on tarkoitus ottaa käyttöön kesän aikana.

Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattsson esitteli rautatieaseman kunnostushankkeen etenemistä.

Retkeläiset lähdössä resiinalla raiteille, pienen tekniikkaharjoittelun jälkeen vauhtia riitti.

Opinto/vuorotteluvapaalta töihin palannut projektisihteeri Leena Ojala on ensimmäistä kertaa resiinan kyydissä. Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto on ollut resiinan ”ratissa” aiemminkin.

Lopuksi päästiin testaamaan pomarkkulaista erikoisuutta – elämysmatkailua resiinalla. Resiinoilla sujuteltiin raiteita pitkin Isonevalle päin noin 5 km ja palattiin takaisin juotuamme nokipannukahvit Karhuvaaran laavulla. 

Resiinamatkan lomassa nautittiin nokipannukahvit.

Joutsenten reitti ry:n hallitus käsitteli keskiviikkona 23.6. 11 uutta hankehakemusta, joista yhdeksän rahoitusta päätettiin puoltaa ja yhden hylätä. Yksi hakemus siirrettiin Satakunnan ELY-keskuksen käsiteltäväksi.

Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n Onnistunut omistajanvaihdos Sastamalan seudulla -hankkeessa jatketaan syksyllä 2008 käynnistynyttä työtä yritysten omistajanvaihdosten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Lähes puolella hankkeen läpikäymistä ikääntyvistä yrittäjistä ei ole tiedossa jatkajaa työlleen. 105 yrityksen joukosta hankkeella on voitu tukea 19 omistajanvaihdosta. Ostajia ja myyjiä on tuotu yhteen mm. nettiomistajanvaihdospankin avulla. Erityistoimenpiteinä on selvitetty luopujan suunnitelmia, jatkajan hakua, yhtiömuodon tarkistamista, yrityksen myyntikuntoon saattamista, arvonmäärityksiä, tilinpäätöksiä, lainsäädäntöä, verotusta, rahoituskanavia ja muutosilmoituksia. Kaksi vuotta kestävän hankkeen jatkovaiheen tavoitteena on mm. luoda omistajanvaihdosten mentori-palvelu, vakiinnuttaa nettiomistajanvaihdospankki pysyväksi palveluksi sekä käydä läpi satakunta uutta yritystä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen. Hankkeen kohdealueena on koko Joutsenten reitin toimialue: Huittinen, Hämeenkyrö, Punkalaidun ja Sastamala. 
YHTEYSHENKILÖ: Pirjo Hälli, P. 040 775 414

Metsänhoitoyhdistys Kyrösjärvi ry:n Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön -hankkeessa lisätään metsänomistajien tietoisuutta omista energiapuun hakkuumahdollisuuksista tilakohtaisen neuvonnan avulla. Hankkeen tavoitteena on kolminkertaistaa markkinoille tulevan energiapuun määrä 300 000 kuutiometriin ja lisätä koko toimitusketjun osaamista energiapuun kaupassa, korjuussa sekä toimituksissa laitoksille. Onnistuessaan hanke synnyttää 55 uutta työpaikkaa yhdeksän kunnan alueella. Joutsenten reitiltä hankkeessa ovat mukana Hämeenkyrö ja Sastamala. Seitsemän muun pirkanmaalaisen kunnan osalta hankkeen käynnistyminen edellyttää vielä kolmen Leader-ryhmän lausuntoa.
YHTEYSHENKILÖ: Matti Sojakka, P. 0400 739 602

Vammalan-Huittisten seudun mielenterveysseura ry:n hankkeessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistyön kysyntä ja tarjonta Joutsenten reitin toimialueella. Tavallisesti järjestöjen tekemällä vapaaehtoistyöllä on merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus, joka täydentää julkisen sektorin palveluaukkoja. Esimerkiksi lapsiperheille järjestetään varamummu- ja varapappatoimintaa, vanhuksille ulkoilutusapua ja keskusteluseuraa sekä mielenterveyskuntoutujille tukihenkilöitä ja ystävävierailuja. Toimialueella tehtävästä vapaaehtoistyöstä, sen laajuudesta ja laadusta ei ole käytettävissä koottua tietoa. Myöskään vapaaehtoistyön kysynnän laajuudesta ja kohtaamisesta ei ole käytettävissä tietoja. Valtuustoaloitteena esitetyn selvitystyön pohjalta luodaan vapaaehtoistoiminnan koordinaatiojärjestelmä: toimijoiden rekisteri, koulutus ja ohjaus sekä vapaaehtoistyön välitys. 
YHTEYSHENKILÖ: Eeva Suonpää, P. 0500 833 330

Ahlman-instituutin Lammastalouden täydennyskoulutus -hankkeessa kehitetään lammastalouden kilpailukykyä ja lisätään lammastuottajien liiketoimintaosaamista. Lammastaloudella on paljon kasvupotentiaalia Pirkanmaalla. Kohderyhmänä ovat erityisesti lammastaloutta harkitsevat maatalouden tuottajat sekä lammastaloutta jo osatoimisena toteuttavat tuottajat. Koulutuksessa on 12 lähiopetuspäivää, joista yksi käytetään opintoretkeen. Koulutukseen otetaan vähintään 20 opiskelijaa. Joutsenten reitti ry ja Tampereen seudulla toimiva Kantri ry rahoittavat hankkeen puoliksi.
YHTEYSHENKILÖ: Anna Kortekangas, P. 043 824 0533

Hämeenkyrön Mahnalan maamiesseura ry:n Miharin rantavirkistysalue -hankkeessa kunnostetaan ja kehitetään Maisematien Miharin uimaranta-aluetta koko kylää ja matkailijoita silmällä pitäen. Ranta-alueen hallinta on toukokuussa siirtynyt kunnalta seuralle vuokrasopimuksen nojalla. Rannalle ostetaan hirsirakenteinen infokioski, joka palvelee kylän nuoria työllistävänä kesäkioskina ja talvisin Mahnalan tanssilavan laskettelumäessä talvitapahtumien tukena. Infokioski varustetaan äänentoistolaittein, joita tarvitaan myös tanssilavalla ja Mahnalan Ympäristökoulun tapahtumissa. Ranta-alueen autopaikoitusta parannetaan maankaivuulla ja pintamurskeen levityksellä.
YHTEYSHENKILÖ: Veera Ritola, P. 0400 804 327

Huittisten Huhtamon maamiesseura ry:n investointihankkeessa rakennetaan konesuoja seuran jäsenten yhteiskäyttöön. Olemassaoleva katos on jäänyt liian pieneksi.
YHTEYSHENKILÖ: Ilkka Riuttamäki, P. 0440 613 090

Lounaskahvila Signe Ky:n käynnistämistukihankkeella tuetaan vanhoja perinteitä ja yhteisöllisyyttä korostavan lounaskahvilatoiminnan käynnistämistä Mouhijärven Uotsolassa, hoivapalveluyritys Iltalakodin läheisyydessä. Yrityksen tavoitteena on tarjota maaseutumiljöössä kaikenikäisille asiakkaille kulturelli ja tunnelmallinen paikka, jossa voi ravita itseään sekä ruumiillisesti että henkisesti. Kahvilan tavoitteena on työllistää 2,5 henkeä.
YHTEYSHENKILÖ: Iida Salminen, P. 040 593 0047

Vammalassa toimiva Kivat Pihat Jaana Liemola Tmi tähtää investoinhankkeellaan toiminnan laajentamiseen. Neljä vuotta toiminut viherrakennusalan yritys pyrkii kone- ja laiteinvestoinnillaan tuplaamaan liikevaihtonsa ja luomaan yhden uuden työpaikan. Yrityksen investointihankkeen tukiprosentti on 20.
YHTEYSHENKILÖ: Jussi Liemola, P. 0400 735 740

Harry Rastas Tmi:n perustamisinvestointi synnyttää uuden kiinteistönhoitoalan yrityksen Mouhijärvelle. Yrityksen palveluita ovat mm. nurmikoiden leikkuu, puiden kaadot, lumien luonnit ja remonttityöt.
YHTEYSHENKILÖ: Harry Rastas, P. 044 545 5915

Nyt puollettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 293 000 euroa, josta tuen osuus on 60 prosenttia. Ohjelmakauden hankkeiden lukumäärä nousi sataan. Vuosien 2007-11 rahoituksesta on puollettuna 79 prosenttia. Hallitus käsittelee hankehakemuksia seuraavan kerran 9.9. Hakemusten viimeinen jättöpäivä Joutsenten reitille on 30.8.

Pirkanmaan liiton ruutupohjaisen (1km x 1km) väestöaineiston mukaan sekä Hämeenkyrön että Sastamalan maaseutualueet ovat 2000-luvulla kasvaneet keskusta-alueita nopeammin. Aineisto on vertailukelpoisin Hämeenkyrössä, jossa tiheästi asuttujen (yli 100 hlöä/km2) ruutujen määrä on säilynyt koko vertailujakson samana (13 kpl). 1980-luvulla harvaan asutun alueen väkiluku vielä laski Hämeenkyrössäkin mutta kääntyi kasvuun jo 1990-luvulla (+3%). 2000-luvulla Hämeenkyrön maaseutu (+9%) on lisännyt väestöään keskusta-alueita (+4%) nopeammin. Hämeenkyrön väestöstä 54 % asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 46 % harvaan asutuissa ruuduissa.

Sastamalassa maaseutualueiden väkimäärä kääntyi kasvuun vasta 2000-luvulla. Osan muutoksesta selittää väestön väheneminen tiheästi asutuissa ruuduissa, jolloin ruutujen luokitus on muuttunut vertailujakson aikana. Sastamalan alueella oli tiheästi asuttuja ruutuja enimmillään vuonna 1990, 39kpl. Vuonna 2008 tiheiden ruutujen määrä oli 34. Sastamalan maaseudun väkiluku on 2000-luvun aikana kasvanut prosentilla ja keskustojen vähentynyt 12%. Sastamalalaisista 56% asuu tiheästi asutuissa ruuduissa ja 44% harvaan asutuissa ruuduissa.

Pyhäjärviseutu ry on kahdessa viimeisessä kokouksessaan käsitellyt ennätysmäärän hankehakemuksia, yhteensä 20. Kyläsampo –koordinointihankkeen 11 alahankkeen lisäksi on hyväksytty kaksi yrityshanketta, joista toisessa remontoidaan taidetalon tiloja ja toisessa hankitaan tarvittava laite yrityksen toiminnan monipuolistamiseen.